Terve.fi

Näin hallitset stressiä elämässä


Stressi on tila, joka kohtaa jokaista ihmistä joskus. Se on olomuoto, jossa henkilö kokee ruumiinsa vireystilan epämiellyttäväksi ja itsensä henkisesti hallitsemattomaksi.

Ihminen on niin fiksu olento, että kun joku ulkoinen paine, rasitus tai ristiriita kasvaa liian suureksi, niin ruumis ilmoittaa oireilla ja mieli ilmoittaa tunteilla, että asiat eivät ole hallinnassa. Tasapaino ulkoisen vaatimuksen ja omien voimavarojen välillä horjuu. Esimerkiksi työstressistä kärsii arviolta jopa 25 prosenttia suomalaisista, mutta vain 2,5 prosentilla se on vaikea-asteista.

Miesten ja naisten erot

Perimässä saamme jokainen syntymälahjaksi myös luonteenpiirteitä. Temperamenttimme määrää osaltaan sen, mistä asioista ja kuinka paljon stressaannumme. Lisäksi stressissä on sukupuolieroja.

On tutkittu, että naisilla ihmisten vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja henkilökemiaan liittyvät ristiriidat aiheuttavat muita ärsykkeitä suuremman stressin. Miehillä puolestaan valtaan, rahaan ja saavutuksiin liittyvät tekijät ovat stressaavia.

Työstressiä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä ja sen määrä lisääntyy iän myötä.

Vaikuttaa kehoon ja mieleen

Stressi aiheuttaa stressihormonierityksessä kasvua ja sympaattisen hermoston aktivoitumista, jotka vaikuttavat elimistön vastustuskykyyn ja asettavat ruumiin taisteluasemiin.

Adrenaliinin ja kortisolin eritys lisääntyy, tulehdusproteiinien ja tulehdussolujen määrä nousee ja hermosoluissa tapahtuu muutoksia. Myös insuliinin erityksessä ja sokeritasapainossa tapahtuu muutoksia. Ruumiin lämpötila nousee, ruokahalu muuttuu, sydämen syke kiihtyy ja verenpaineessa voi tapahtua muutoksia.

Stressissä psyykkiset oireet liittyvät sen aiheuttamiin muutoksiin aivojen välittäjäaineissa, kuten dopamiinin lisääntymiseen.

Tiivistäen voidaan todeta, että stressin aikana terästäytyminen lisääntyy ja mielihyvän kokeminen vähenee. Liiallinen aistien valpastuminen saattaa aiheuttaa ylivireyden, jossa järkevä toiminta heikkenee ja avuttomuus lisääntyy. Seuraa pelon tunne, ahdistus, epävarmuus ja lamaantunut käytös.

Jos sopeutumista ei tapahdu riittävästi ja stressiä ei saada hallintaan niin siitä seuraa hitaat jälkireaktiot, eli pitkään jatkunut stressi väsyttää ja vanhentaa. Stressaantuneen muisti huononee, elämä ei maistu, esiintyy ruokahalun muuttumista ja hidasaaltounen lisääntymistä.

Tiedetään, että pitkään jatkunut voimakas stressi altistaa useille eri sairauksille.

Krooniset tulehdussairaudet ja allergiat sekä erilaiset kiputilat lisääntyvät, sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa, fyysinen kunto heikkenee ja jopa kuolleisuusriski voi kohota. Psyykkisistä sairauksista yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja päihdeongelmat.

Miten tilanne hallintaan?

  • Aivot ovat tärkein elin stressin kannalta, sillä aivoissa tapahtuu toiminta, joka määrää, miten kukin ihminen reagoi paineen alla. Siksi stressitekijät ja stressinsieto ovat hyvin erilaisia eri ihmisillä ja sen takia myös stressin hallintakeinot ovat hyvin yksilöllisiä.
  • Siitä, miten hyvin hallitsemme stressiä, riippuu elämänlaatumme. Jos emme sopeudu stressitilanteeseen, voi seurauksena olla psyykkinen tai ruumiillinen sairastuminen.
  • Ne henkilöt, jotka omaavat positiiviseen luonteenlaadun ja joille on ominaista luontainen sinnikkyys, selviävät stressistä parhaiten.
  • Stressin hallinta voi syntyä kahdella eri tavalla – ulkoisia tapahtumia muuttamalla tai lisäämällä sisäisiä voimavaroja. On hyvä muistaa että sopiva määrä stressiä lisää myönteisiä tapahtumia ja uuden oppimista.
Julkaistu: 22.11.2013