Terve.fi

Yhä useampi lapsi sairastuu keliakiaan

Yhä useampi lapsi sairastuu keliakiaan
Keliakia yleistyy myös lasten keskuudessa. Mistä lasten keliakia johtuu ja miten sen voi tunnistaa?
Julkaistu: 3.9.2013

Keliakia on koko elimistön tauti, joka voi ilmetä monin tavoin. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, nivelkivut, anemia ja väsymys. Myös kasvun hidastuminen ja viivästynyt puberteetti voivat johtua keliakiasta. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.

Syytä yleistymiseen ei tiedetä

Keliakia osataan nykyisin tunnistaa herkemmin, mutta syitä taudin yleistymiseen ei tiedetä. Suomessa on 33 350 diagnosoitua keliaakikkoa, joista 2 060 on alle 16-vuotiaita.

Valtaosa keliakiaa sairastavista on vielä löytymättä, sillä arviolta 100 000 suomalaista sairastaa keliakiaa.

Keliakian ainoa hoitomuoto on tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine, joka aiheuttaa keliaakikoilla ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Vaurioiden vuoksi ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

– Kun lapsi noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, hän voi hyvin, sanoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Leila Kekkonen.

Arki menee uusiksi

Lapsen keliakia koskettaa koko lähipiiriä. Kun lapsi sairastuu keliakiaan, tauti voi herättää sekä lapsessa että vanhemmissa monenlaisia tunteita.

Psykologi Hanna Herno Keliakialiiton Hehkuva-projektista kertoo, että toisille vanhemmille lapsen keliakiadiagnoosi on huojennus, kun oireiden syy selviää. Toisille tieto elinikäisestä sairaudesta on järkytys. Hehkuva-projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen projekti, jolla tuetaan keliaakikkojen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Herno sanoo, että gluteeniton ruokavalio vaatii totuttelua ja aikaa sopeutua. Niin ruokakauppakäynnit kuin ruuanvalmistusrutiinit menevät kokonaan uusiksi.

– Ruokakauppa on keliaakikon apteekki. Siksi vanhemmilla on etenkin aluksi suuri huoli, miten lapselle löytyy sopivaa syötävää. Kauppareissut pitenevät ja monimutkaistuvat, kun tuoteselosteet on tutkittava tarkkaan. Myös ruuanvalmistuskäytäntöjä täytyy muuttaa. Keliaakikkoa varten tarvitaan esimerkiksi oma leikkuulauta, leivänpaahdin ja leviterasia, Herno kuvailee.

Ruokailu on sosiaalista

Ruokailutilanteet ovat lapselle sairauden hoitoa, mutta myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Siksi vanhemmat ovat usein syvästi huolissaan, kokeeko lapsi ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita oman ruokavalionsa vuoksi. Lapsen keliakia koskettaa myös sukulaisia, kavereiden vanhempia, päiväkotia, koulua ja harrastuksia.

– On erittäin tärkeää, että ainakin kotona, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muualla, keliaakikko voisi syödä samaa ruokaa kuin muutkin, Herno painottaa.

Hän sanoo, että tieto ja asenteet ratkaisevat paljon, miten hyvin lapsen keliakia esimerkiksi kaveripiirissä ja harrastuksissa huomioidaan. Kun muut ymmärtävät, että keliakiaruokavalio on lapselle elinikäistä sairauden hoitoa, se toivottavasti osataan huomioida paremmin. Vanhemmilla on näissä sosiaalisissa tilanteissa usein opastajan rooli.

Sairautensa vuoksi sivuutetut

Aina ymmärrystä ei kuitenkaan riittävästi löydy. On niitäkin, jotka kokevat gluteenittoman vierastarjoilun järjestämisen liian vaivalloiseksi. Hernokin on kuullut tilanteista, joissa keliakiaa sairastava lapsi on jätetty kokonaan kutsumatta kaverisynttäreille, koska gluteeniton tarjoilu olisi liian vaikea toteuttaa.

– Lapsi sopeutuu ja tottuu keliakiaruokavalioon aika nopeasti, mutta sosiaalisissa tilanteissa sivuutetuksi joutuminen on lapselle aina valtava pettymys. Kun keliaakikkolapsi tulee kylään, hänen täytyy saada tuntea olevansa yhtä tärkeä vieras kuin muutkin, Herno sanoo.

Hehkuva-projektissa selvitettiin viime keväänä keliakiaa sairastavien lähipiirin käsityksiä keliakiasta. Yksi vanhempien suurimmista toiveista oli, että lapsi joutuisi sairauden vuoksi mahdollisimman vähän luopumaan tavallisesta arjestaan.

– Vanhemmilla on valtava tahto puolustaa lapsensa oikeuksia. He tuntevat suurta kiukkua, jos lapsi tulee sairautensa vuoksi sivuutetuksi.

Gluteeniten ruoka sopii kaikille

Keliakialiiton suositus on, että sosiaalisissa ruokailutilanteissa keliakia otettaisiin hyvin huomioon. Vierastarjoiluissa tulisi olla mahdollisimman paljon sellaista syötävää, joka sopii kaikille mukana oleville.

– Elintarviketeollisuudessa on menty valtavin harppauksin eteenpäin. Kaupoissa on tänä päivänä monipuolinen valikoima gluteenittomia tuotteita. Ei-keliaakikko voi huoletta syödä myös gluteenittomia herkkuja, Herno muistuttaa.

Kohtaamiset määrittävät henkistä hyvinvointia

Psykologi sanoo, että koko eliniän jatkuva keliakiaruokavalio vaatii paljon sekä henkisiä että sosiaalisia voimavaroja.

– Keliaakikon henkisessä hyvinvoinnissa ei yleensä ole suuria ongelmia, jos hän tulee hyvin kohdatuksi sosiaalisissa tilanteissa, Herno tietää.

Hän toivoo, että parhaillaan vietettävä Keliakiaviikko auttaisi vähentämään keliaakikkolapsen erilaisuuden ja syrjäytymisen kokemuksia.

Keliakialiiton nimeämää Keliakiaviikkoa vietetään vuosittain viikolla 36. Tänä vuonna teemaksi on valittu lasten keliakia. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

1 kommentti