Riittämätön työstä irrottautuminen uhka työkuormituksesta palautumiselle. Työkuormituksesta palautuminen uhattuna noin kolmanneksella. Nykyisessä työelämässä on vaikea välttää stressiä, jolloin avainasemaan nousee se, kuinka pystymme palautumaan työpäivän aikana kertyneestä kuormituksesta. Palautumisprosessin aikana työntekijä palautuu työpäivän aikana kokemastaan kuormituksesta ja stressistä, ja hänen voimavaransa elpyvät. Tämän prosessin vaarantuminen on vakava uhka työssä jaksamiselle ja terveydelle.
Tampereen yliopistossa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa tehty tutkimus osoitti, että eniten palautumisen vaikeuksia on koulutus- ja hotelli- ja ravintola-alalla. Koulutusalalle onkin ominaista työn rajattomuus ja tarve olla aina käytettävissä, mikä selittää alalla koettuja palautumisen vaikeuksia. Hotelli- ja ravintola-alalla heikon palautumisen riskit liittyvät puolestaan vuorotyöhön ja työn raskauteen sekä työympäristön haittatekijöihin, kuten meluun.
- Palautumisen vaikeudet lisäävät etenkin työuupumuksen ydinoireita: voimakasta kroonista väsymystä ja kyynistä suhtautumista työhön tai asiakkaisiin, kertoo professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitokselta.
- Riittämättömän palautumisen kielteiset vaikutukset voivat näkyä työpaikalla myös esimerkiksi kasvaneiden poissaolojen, huonon tuottavuuden ja työpaikan vaihtojen kautta, Kinnunen sanoo.
Työkuormituksesta palautuminen kytkeytyy myös moniin työhön, perhe-elämään ja vapaa-aikaan liittyviin seikkoihin. Liika työnteko, riittämätön vapaa-aika, työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ja erilaiset työn vaatimukset, kuten aikapaineet, kiire ja päätöksenteon vaativuus, uhkaavat palautumista. Sen sijaan liikunta, sosiaalinen yhdessäolo ja lepo vapaa-ajalla sekä erilaiset työn voimavarat, kuten sosiaalinen tuki, toiminnan oikeudenmukaisuus ja työ tarjoamat vaikutusmahdollisuudet, palauttavat ja täydentävät työntekijän voimavaroja auttaen jaksamaan.
Työstä irrottautuminen vapaa-ajalla edistää palautumista
On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Työstä irrottautuminen on vaikeinta niillä työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin.
- Psykologisen työstä irrottautumisen lisäksi muilla palautumisen psykologisilla strategioilla – rentoutuminen, haastavien kokemusten etsintä ja kontrollin tunne vapaa-ajalla – on palautumista edistävä vaikutus. Tärkeää on tehdä vapaa-ajalla niitä asioita ja toimintoja, joista itse pitää ja jotka omien tuntemusten mukaan parhaiten irrottavat työstä ja palauttavat työkuormituksesta, Ulla Kinnunen toteaa.
Tulokset ilmenevät Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimusprojektista ”Työstä irrottautumisen ja palautumisen rooli hyvinvoinnin ylläpidossa”. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Valtion Työsuojelurahasto ja siinä tutkittiin viiden eri aloilla (kaupan ala, matkapalveluala, it-ala, hotelli- ja ravintola-ala, koulutusala) toimivan organisaation työntekijöitä.
Kaikkiaan kyselytutkimukseen osallistui 527 työntekijää, joista 274 vastasi myös vuoden päästä tehtyyn seurantakyselyyn. Lisäksi käytössä oli päiväkirja-aineisto, johon vastasi 81 työntekijää kolmena peräkkäisenä arkipäivänä.
Lähde: Tampereen yliopiston tiedote 10.8.2009
Lue lisää aiheesta:
