Sairaudet

Kaksostutkimuksen yllätystulos: aivoverenvuoto voikin tulla ympäristöstä

Toisin kuin on oletettu, aivoverenvuodon (SAV) taustalla vaikuttavat enemmän ympäristö- kuin perintötekijät. Lue lisää aivoverenvuodosta.

20.9.2010 Terve.fi

Suomalaisvetoinen, yhteispohjoismainen kaksostutkimus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) periytyvyydestä antoi yllättävän tuloksen: toisin kuin on oletettu, SAV:n taustalla vaikuttavat enemmän ympäristö- kuin perintötekijät.

Lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa (SAV) esiintyy Suomessa ja Japanissa lähes kolme kertaa muita kansallisuuksia enemmän. Suomessa tapauksia on vuosittain noin tuhat, ja sairastuneista lähes puolet menehtyy. Suurin osa SAV-potilaista on työikäisiä. Verenvuoto johtuu aivoverisuonivaltimon seinämässä olevan pullistuman, aneurysman, puhkeamisesta.

Suomessa aivoverisuonipullistumia ja niiden puhkeamisesta aiheutuvia vuotoja on tutkittu paljon, ja HYKS:n Töölön sairaala on maailman tunnetuimpia lukinkalvonalaisen verenvuodon neurokirurgisia hoitokeskuksia.

Viimeisten vuosikymmenien ajan on, uskottu, että perimällä on merkittävä vaikutus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon synnyssä. Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä vastikään julkaistu, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehty maailman suurin väestötasoinen kaksostutkimus kuitenkin osoitti yllättäen, että ympäristötekijät selittävät suurimman osan lukinkalvonalaisista verenvuodoista.

“Tämä on tärkeä tieto SAV-potilaan omaisille sekä lääkäreille. SAV-potilaan lähisukulaisen riski saada SAV on keskimäärin pieni, ja tätä riskiä voidaan edelleen pienentää puuttumalla elintapoihin ja ympäristötekijöihin. Toisin sanoen, ehkäisevässä hoidossa voidaan nyt SAV-potilaan lähisukulaisten seulonnan sijasta keskittyä entistä enemmän verenpainetaudin tehokkaaseen hoitoon, ja kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen. Näin toimitaan muissakin sydän- ja verisuonisairauksissa”, sanoo tutkimusryhmän vetäjä, neurokirurgi Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 80 000 kaksosparia useiden vuosikymmenten ajalta, ja kaksosparien seuranta-aika oli peräti 6 miljoonaa henkilövuotta.

Tutkijat kuitenkin korostavat, että on olemassa myös harvinaisia sukuja, joissa lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa esiintyy huomattavasti muuta väestöä enemmän. Näissä tapauksissa sairauden syntyyn vaikuttavat ensisijaisesti perintötekijät. Näiden harvinaisten SAV-riskisukujen löytäminen, oikea informointi ja ennaltaehkäisevä hoito on haaste.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 18.9.2010

Lue lisää:

Lääkärikirja: Aivohalvauksen oireet, aiheuttaja ja hoito

Kymmenen kysymystä aivoverenkiertohäiriöstä

Viikonloppuisin suurempi riski menehtyä aivoverenvuotoon

Folaatti suojaa aivoverenvuotoon liittyvältä aivohalvaukselta

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt