Sairaudet

Kaksostutkimuksen yllätystulos: aivoverenvuoto voikin tulla ympäristöstä

Toisin kuin on oletettu, aivoverenvuodon (SAV) taustalla vaikuttavat enemmän ympäristö- kuin perintötekijät. Lue lisää aivoverenvuodosta.

20.9.2010 Terve.fi

Suomalaisvetoinen, yhteispohjoismainen kaksostutkimus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon (SAV) periytyvyydestä antoi yllättävän tuloksen: toisin kuin on oletettu, SAV:n taustalla vaikuttavat enemmän ympäristö- kuin perintötekijät.

Lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa (SAV) esiintyy Suomessa ja Japanissa lähes kolme kertaa muita kansallisuuksia enemmän. Suomessa tapauksia on vuosittain noin tuhat, ja sairastuneista lähes puolet menehtyy. Suurin osa SAV-potilaista on työikäisiä. Verenvuoto johtuu aivoverisuonivaltimon seinämässä olevan pullistuman, aneurysman, puhkeamisesta.

Suomessa aivoverisuonipullistumia ja niiden puhkeamisesta aiheutuvia vuotoja on tutkittu paljon, ja HYKS:n Töölön sairaala on maailman tunnetuimpia lukinkalvonalaisen verenvuodon neurokirurgisia hoitokeskuksia.

Viimeisten vuosikymmenien ajan on, uskottu, että perimällä on merkittävä vaikutus lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon synnyssä. Arvostetussa Stroke-tiedelehdessä vastikään julkaistu, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehty maailman suurin väestötasoinen kaksostutkimus kuitenkin osoitti yllättäen, että ympäristötekijät selittävät suurimman osan lukinkalvonalaisista verenvuodoista.

“Tämä on tärkeä tieto SAV-potilaan omaisille sekä lääkäreille. SAV-potilaan lähisukulaisen riski saada SAV on keskimäärin pieni, ja tätä riskiä voidaan edelleen pienentää puuttumalla elintapoihin ja ympäristötekijöihin. Toisin sanoen, ehkäisevässä hoidossa voidaan nyt SAV-potilaan lähisukulaisten seulonnan sijasta keskittyä entistä enemmän verenpainetaudin tehokkaaseen hoitoon, ja kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen. Näin toimitaan muissakin sydän- ja verisuonisairauksissa”, sanoo tutkimusryhmän vetäjä, neurokirurgi Miikka Korja HYKS:n neurokirurgian klinikasta.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa oli mukana lähes 80 000 kaksosparia useiden vuosikymmenten ajalta, ja kaksosparien seuranta-aika oli peräti 6 miljoonaa henkilövuotta.

Tutkijat kuitenkin korostavat, että on olemassa myös harvinaisia sukuja, joissa lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa esiintyy huomattavasti muuta väestöä enemmän. Näissä tapauksissa sairauden syntyyn vaikuttavat ensisijaisesti perintötekijät. Näiden harvinaisten SAV-riskisukujen löytäminen, oikea informointi ja ennaltaehkäisevä hoito on haaste.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 18.9.2010

Lue lisää:

Lääkärikirja: Aivohalvauksen oireet, aiheuttaja ja hoito

Kymmenen kysymystä aivoverenkiertohäiriöstä

Viikonloppuisin suurempi riski menehtyä aivoverenvuotoon

Folaatti suojaa aivoverenvuotoon liittyvältä aivohalvaukselta

Kommentit

Ei kommentteja vielä

Katso myös nämä

Uusimmat

Tilaa Kaikki hyvinvoinnista -uutiskirje

Kirjeen tilaamalla saat kerran viikossa inspiroivia hyvinvointivinkkejä. Luvassa huippuhyviä treeniohjeita, hyödyllisiä terveysjuttuja ja apua mielen hyvinvointiin.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt