Terve.fi

Yleisin huimaustyyppi


Hyvänlaatuinen asentohuimaus on tavallisin tasapainoelinsairaus ja luultavasti myös yleisin huimaustyyppi. Kaikista huimauspotilaista sitä sairastaa noin 20 %.

Hyvänlaatuista asentohuimausta esiintyy kaikenikäisillä aikuisilla ja naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. On mahdollista, että osa ihmisistä on perinnöllisesti alttiimpia saamaan sen.

Yleensä ottaen huimausta voivat korvaperäisten syiden lisäksi aiheuttaa myös esimerkiksi niska- tai keskushermostoperäiset tekijät.

Kuin karusellissa olisi

Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa on kyse sisäkorvan toimintahäiriöstä, jossa tasapainoelimen kaarikäytävässä (yleensä taaemmassa) oleva, liikkuva sakka kasaantuu väärään paikkaan ärsyttäen liikeaistireseptoreita.

Tämän seurauksena ilmaantuu voimakas, kiertävä, karusellimainen tai kallistava huimaus, kun pään asento muuttuu tietyllä tavalla.

Oire ilmenee usein esimerkiksi henkilön siirtyessä istumasta makaamaan, kääntäessä kylkeä makuulla, taivuttaessa päätä eteenpäin tai kurkottaessa ylöspäin.

Huimauskohtaus kestää yleensä noin 10-20 sekuntia ja esiintyy ryppäissä. Välillä pään kääntö voi siis onnistua ilman huimauksen ilmaantumista. Oire ei yleensä estä kävelemistä.

Huimaus voi parantua itsekseen ilman hoitoa viikkojen tai kuukausien kuluessa mutta noin 33 %:lla oireita esiintyy yli vuoden ajan. Tämä vaiva voi myös uusia.

Huimauksen lisäksi noin kolmasosalla potilaista esiintyy pahoinvointia ja mahdollisesti oksentelua. Myös tinnitusta voi esiintyä ja tällöin henkilö usein kokee enemmän ahdistuneisuuttakin.

Perustutkimuksilla pärjää

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on mahdollista todeta perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla.

Taudinmääritykseen johtavat yleensä tyypilliset esitiedot sekä henkilön huolellinen kliininen tutkiminen kallistusprovokaatiokokeineen. Kallistuskokeessa saadaan esille huimaus ja sairaudelle ominainen silmävärve.

Kone- tai laboratoriotutkimuksia ei tavallisesti tarvita. Kuitenkin liitännäisoireiden esiintyessä on syytä tarvittaessa konsultoida erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuollossakin voidaan suorittaa esimerkiksi kuulonmittaus, jos henkilön kuulo on samanaikaisesti huonontunut.

Hoitona kallistelua

Tavallisesti hoitoon kuuluvat sairastuneen henkilön itsensä toteuttamat, keskushermoston totuttamiseen tähtäävät asentohoitoharjoitteet (ks. Huimaus-potilasohje).

Tämän lisäksi asiaan perehtynyt fysioterapeutti voi käyttää vastaanotollaan nopeammin auttavia asentohoitoja, joiden tarkoituksena on saada sakka siirtymään pois kaarikäytävästä oireita aiheuttamasta.

Fysioterapeutin antamalla hoidolla hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee yleensä viimeistään kolmannella hoitokerralla.

Edellä mainittujen hoitomenetelmien käytössä on otettava huomioon mahdolliset henkilön terveystilanteen aiheuttamat vasta-aiheet.

Jos asentohoidot eivät ala parantaa huimausta, on yleensä syytä lähettää sairastunut henkilö jatkoselvittelyihin erikoislääkärin (korvalääkäri, neurologi) vastaanotolle.

Hoitoresistenttejä tapauksia on hoidettu myös kirurgisesti mutta toimivaa lääkehoitoa hyvänlaatuisen asentohuimauksen parantamiseksi ei ole olemassa.

Kiusallinen vaiva

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on siis usein viaton toiminnallinen häiriö. Se voi kuitenkin olla kiusallinen, pelottavalta tuntuva ja invalidisoiva sairaus varsinkin pitkittyessään sekä aiheuttaa turhaa huolta sairastuneelle henkilölle.

Kannattaakin kääntyä oman lääkärin puoleen asian selvittelemiseksi, sillä parhaimmillaan tämä vaiva on hoidettavissa yksinkertaisilla harjoitteilla.

Lue myös

Huimaus-potilasohje

Lääkärikirja: Hyvänlaatuine asentohuimaus

Julkaistu: 2.4.2007