Toistuva välikorvatulehdus, korvakierre ja liimakorvatauti
Toistuvan välikorvatulehduksen, korvakierre ja liimakorvataudin oireet, aiheuttaja ja hoito: Välikorvatulehduksen tavallisimmat oireet ovat kipu, pitkittyneet flunssaoireet, syömisvaikeudet, itkuisuus, levottomuus, paineen tunne korvassa ja kuulon huononeminen, joista kaksi viimeistä ovat tyypillisiä myös liimakorvataudille. Lue lisää välikorvatulehduksesta.
Toistuva välikorvatulehdus on yksi kiusallisimpia pieniä lapsia ja heidän perheitään rasittavia vaivoja. Jos lapsella on yli 3-4 välikorvatulehdusta puolen vuoden sisällä, hänen katsotaan joutuneen korvakierteeseen.
Välikorvatulehdus tarkoittaa tilannetta, jossa välikorvaan on hengitystietulehduksen yhteydessä kertynyt märkää. Korvakivun lisäksi tämä toistuva tai pitkittyvä nesteily aiheuttaa kuulon ohimenevää ja vaihtelevaa huonontumista, mikä voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen. Välikorvan pitkittynyt nesteily voi johtua myös ns. liimakorvataudista. Siinä välikorvan limakalvo jää tulehduksen jälkeen erittämään liimamaista limaa, joka korvatorven toimintahäiriön vuoksi kertyy välikorvaonteloon.
Oireet
Tavallisimmat välikorvatulehduksen oireet ovat kipu, pitkittyneet flunssaoireet, syömisvaikeudet, itkuisuus, levottomuus, paineen tunne korvassa ja kuulon huononeminen, joista kaksi viimeistä ovat tyypillisiä myös liimakorvataudille. Jos tärykalvo puhkeaa, korvakäytävään vuotaa märkää.
Aiheuttaja
Bakteerit, tavallisimmin pneumokokki, aiheuttavat noin ¾ välikorvatulehduksista. Lopuissa tapauksista aiheuttajana on jokin hengitystieinfektioita aiheuttava virus.
- Lue myös: Mikä avuksi korvatulehduskierteeseen?
Diagnoosi
Toistuvan välikorvatulehduksen ja liimakorvataudin diagnoosi perustuu tärykalvon alentuneen liikkeen toteamiseen otoskoopilla tai tympanometrillä. Otoskoopin avulla voidaan arvioida myös tärykalvon ulkonäköä ja sen takana olevan nesteen laatua, mikä auttaa erottamaan akuutin välikorvatulehduksen liimakorvataudista. Akuuttiin tulehdukseen liittyy usein myös korvakipua ja flunssaoireita.
Hoito
Lasten toistuvien välikorvatulehdusten yksittäinen tulehdusepisodi hoidetaan kuten äkillinenkin välikorvatulehdus, siis yleensä antibiooteilla. Toistuvien välikorvatulehdusten ja liimakorvataudin hoidon tärkein tavoite on kuulon turvaaminen estämällä nesteen kertyminen välikorvaan. Käytännössä tämä toteutetaan asettamalla nukutuksessa lapsen tärykalvoille ilmastointiputket, jotka myös vähentävät hieman välikorvatulehdusten ilmaantumista. Muuten välikorvatulehduksia voidaan ehkäistä parhaiten ehkäisemällä virusten aiheuttamia hengitystietulehduksia, mikä valitettavasti on käytännössä vaikeaa. Antibioottien käyttö ennaltaehkäisevästi ei ole tehokasta, mutta xylitol-purkan on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksia jonkin verran. Sen ongelma taas on tiheä annostelu, 4-5 kertaa päivässä. Rutiininomaisesta kitarisanpoistosta ei ole hyötyä, mutta tietyissä erikoistapauksissa se voi korvalääkärin arvion perusteella olla järkevää. Lähinnä sitä harkitaan silloin, jos lapsella on hengityskatkoksia, voimakasta kuorsausta tai vaikeuksia hengittää nenän kautta.
Seuranta
Nesteen poistuminen välikorvasta tulee varmistaa korvakontrollissa muutama viikko välikorvatulehduksen jälkeen.
Periytyvyys
Välikorvatulehdusten periytyvyydestä ei ole vakuuttavaa näyttöä.
Yleisyys
Välikorvatulehdukset ovat yleisimmillään alle kahden vuoden iässä. Arvioidaan, että noin kolmannes lapsista ei sairasta ainoatakaan välikorvatulehdusta, kolmannes sairastaa muutamia ja kolmannes joutuu korvakierteeseen.
Ennuste
Toistuvien välikorvatulehdusten on väestötasolla osoitettu jossakin määrin huonontavan puheen kehitystä ja lukemaan oppimista. Korvakierre loppuu lähes aina itsestäänkin ennen 3-4 vuoden ikää.
Linkit
Viitteet
Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus 09.09.1999 Heikki Puhakka, Erik Hagman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Jussi Jero, Pekka Karma, Marjukka Mäkelä, Olli Ruuskanen, Sirpa Sairanen.
Lue lisää:
