Terve.fi

Mikä avuksi korvatulehduskierteeseen

Mikä avuksi korvatulehduskierteeseen
Normal 0 21 MicrosoftInternetExplorer4
Julkaistu: 18.8.2009

<![endif]—><!—[if !mso]>

<![endif]—><!—[if gte mso 10]>

<![endif]—>

Äkillinen välikorvatulehdus on lasten tavallisimpia tulehdustauteja, vain tavallinen flunssa, ylähengitystieinfektio, jonka komplikaationa korvatulehdus tulee, on tavallisempi. Aiheuttajasta ja lapsen iästä riippuen jopa 20-50 % hengitystieinfektioista johtaa korvatulehdukseen.

Korvatulehdus on tavallisin ½-2-vuoden iässä. Vuoden ikään mennessä noin 40 % kaikista lapsista sairastaa vähintään yhden korvatulehduksen, kahden vuoden ikään mennessä 70 % lapsista sairastaa vähintään yhden ja noin 20 % vähintään neljä välikorvatulehdusta.

Korvakierrettä lisäävät tekijät

Kaikki tekijät, jotka lisäävät hengitystieinfektioiden määrää, lisäävät myös korvatulehdusten ilmaantumista. Näistä merkittävin on päivähoito kodin ulkopuolella, sillä päiväkotihoito lisää korvatulehdusriskin 2 – 3-kertaiseksi kotihoitoon verrattuna.

Vielä merkittävämpiä ovat perinnölliset tekijät. Jos perheen vanhemmilla tai isommilla sisaruksilla on ollut korvakierre, lapsen korvatulehdusriski on suurentunut, vaikka ulkoisia riskitekijöitä, kuten päivähoitoa, tupakansavua ja jatkuvaa tutin käyttöä vältettäisiinkin.

Suurin osa korvatulehduksista paranee ilman antibioottihoitoa. Sillä, hoidetaanko tulehdus antibiootilla vai ei, ei tiedetä olevan merkittävää vaikutusta uusiutumisriskiin.

Korvatulehdusten ehkäisy

Koska korvatulehdukset ovat lähes poikkeuksetta ylähengitysteiden virusinfektioiden komplikaatioita, kaikki menetelmät, joilla flunssasairastuvuutta voitaisiin vähentää, vähentäisivät myös korvatulehdusten määrää.

Siirtyminen pienempään päivähoitoryhmään olisi korvakierteiselle lapselle erittäin tärkeää. Koska korvakierteeseen joutuu lähes kolmannes päiväkotilapsista, ei tätä toimenpidettä voi kohdistaa vaan ns. riskilapsiin, vaan kaikkien alle 3-vuotiaiden lasten päivähoitoryhmiä tulisi pienentää merkittävästi. Tällöin muukin sairastaminen vähenisi.

Myös hyvä käsihygienia ja flunssakontaktien välttäminen ovat tärkeitä korvatulehdusten ehkäisyssä.

Kitarisaleikkausta on käytetty Suomessa pitkään lasten toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisemiseksi, mutta viimeaikaiset tulokset osoittavat, ettei sillä ole merkittävää tehoa alle 2-vuotiaiden lasten korvatulehdusten ehkäisyssä.

Tärykalvotuubien asentamisen pääasiallinen aihe on liimakorvataudin hoito, mutta tuubeilla on todettu olevan jonkin verran myös korvatulehdusten toistumista vähentävää vaikutusta. Putket myös poistavat välikorvaeritteen aiheuttaman kuulohaitan, mikä on erittäin tärkeää puheen kehitykselle.

Viidesti päivässä annostellun ksylitolipurukumin tai -pastillien avulla voidaan vähentää korvatulehduksen ilmaantumista noin kolmanneksella, mutta pelkästään hengitystieinfektioiden aikana annettu ksylitoli ei tehoa. Ongelmana on myös pikkulapsille sopivan ksylitolivalmisteen puuttuminen markkinoilta.

Pitkäaikaisella, päivittäisellä antibioottiestohoidolla kyetään vain vähän vähentämään korvatulehduksia ja siihen turvaudutaan vain erityistilanteissa. Flunssaoireiden alkamisen jälkeen aloitetulla antibioottihoidolla ei pystytä estämään korvatulehduksen kehittymistä. Myöskään allergialääkkeillä tai nenän limakalvoa supistavilla lääkkeillä ei ole tehoa.

Vuosittainen influenssarokote ehkäisee valtaosan influenssaan liittyvistä korvatulehduksista.

Lasten korvatulehduskierre

  • 20 – 30 % lapsista on jossakin vaiheessa korvakierteessä
  • Jopa 80 % korvatulehduksista parantuu ilman antibioottia
  • Alttius korvakierteelle periytyy
  • Päiväkotihoito isossa ryhmässä on tärkein ulkoinen riskitekijä
  • Korvakierteen taustalla toistuvat virusinfektiot. Kaikki mikä vähentää flunssia, vähentää myös korvatulehduksia
  • Säännöllinen ksylitolin käyttö vähentää korvatulehduksia kolmanneksella
  • Tarvittaessa korvat putkitetaan, jolloin eritteisyys ei häiritse kuuloa
Kommentoi »