Kosketusihottuma voi tulla myös heille, joilla ei ole koskaan aikaisemmin ollut ihottumaongelmia, mutta usein myötävaikuttavana tekijänä on atooppinen ihottumataipumus tai jokin muu ihon luonnollista suojakerrosta heikentävä ihosairaus.
Kosketusekseemaa on kahta päätyyppiä, allergista ja toksista. Edellinen kehittyy nimensä mukaisesti allergian kautta, kun taas toksinen eli ärsytysekseema taas kehittyy aineen ärsyttävän, ihoa vaurioittavan ominaisuutensa vuoksi. Toksinen muoto on allergista tavallisempi.
Jo liiallinen kosteus voi ärsyttää
Ärsytysekseema on tavallinen ihmisillä, jotka töiden tai harrastustensa puolesta altistuvat ihon luonnollista suoja- ja rasvakerrosta vaurioittaville tekijöille. Esimerkiksi jatkuva ihon kosteus johtaa ihon rasvakerroksen kuivumiseen.
Etenkin atoopikoilla iho kärsii liiallisesta kosteudesta ja toistuvista saippuapesuista. Tilaa voi korjata lisäämällä vastaavasti perusvoiteiden käyttöä, mutta aina sekään ei riitä, ja saattaa kehittyä ekseema, eli ihon ärtymistä, kutinaa, punoitusta, hilseilyä, pintakerrosten kuoriutumista ja halkeilua, usein vesirakkulataipumustakin.
- Lue lisäksi käsi-ihottumasta
Ammatinharjoittajilla, jotka joutuvat töittensä puolesta pesemään käsiään usein, todetaan paljon ärsytysihottumia. Ihoa ärsyttävät myös monenlaiset kemikaalit ja liuottimet, ja muun muassa sementti.
Jos iho näyttää kuivuvan ja vihoittuvan, tulee ärsyttäviltä tekijöiltä suojautua asianmukaisesti. Jo työkäsineiden pitäminen voi riittää. Kosteissa töissä käytetään muovikäsineitä ja alla puuvillakäsineitä, jotka vaihdetaan hiestä kostuessaan kuiviin.
Töitä on mahdollisuuksien mukaan tauotettava, jotta iho ehtii palautua. Joskus niin ärsytys- kuin allerginenkin ekseema on niin hankala, että se uhkaa työkykyä. Tällaisissa tapauksissa työterveyshuolto ja ihotautilääkärit voivat selvitellä asiaa, ja mikäli asianmukainen suojautuminen ei auta ja ihottuman työperäisyys on kiistaton, voi eteen tulla ammatin tai työtehtävien vaihto.
Tarvittaessa allergiatesteihin
Allerginen kosketusekseema kehittyy nimensä mukaisesti allergiselta pohjalta ja tietylle aineelle, joka ei normaaleissa olosuhteissa vaikuttaisi ihoon millään tavoin.
Tyypillinen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja on nikkeli. Joillekin nikkeli tekee ihokosketuksessa kutisevan ihottuman, kun taas joidenkin iho ei ole siitä moksiskaan.
Kosketusallergia voi alkaa missä iässä tahansa, ja vaikka iho olisikin aiemmin sietänyt ainetta moitteetta. Ihottuma tulee alueelle, johon aine on koskettanut ihoa, esimerkiksi navan ympäristöön, jonne vyönsolki on koskettanut.
Hiuspohjan ihottumia taas voivat aiheuttaa hiusvärit, kaulan ja kasvojen ihottumia kosmetiikka-aineet tai hajuvedet. Myös lääkevoiteet voivat aiheuttaa kosketusihottumaa, kuten esimerkiksi haavatulehduksiin käytettävä basitrasiinivoide.
Allergisen kosketusekseeman ulkonäkö on samanlainen kuin toksisen, eikä ihottuman oireiden perusteella voikaan varmasti sanoa kummasta tyypistä on kysymys.
Ihottuman syitä pohdittaessa potilasta haastattelemalla päästään oikeille jäljille, ja asian selvittelemiseksi ihotautilääkärit suorittavat myös kosketusallergiatestejä.
Molemmissa tyypeissä on tärkeää perusvoiteiden käyttö, ihottumaa aiheuttavilta aineilta suojautuminen ja tarvittaessa käytetään kortisonivoiteita rauhoittamaan oireilua.
