Nerot vailla tunteita? Neljä myyttiä autismista

Autismin kirjon häiriöihin lukeutuvat varsinaisen autismin lisäksi Rettin ja Aspergerin oireyhtymät sekä disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö.

Vaikka autismin kirjon diagnoosit ovat 2000-luvulla yleistyneet paremman tiedon ansiosta, harhaluuloja on yhä paljon. Medical News Today listasi neljä yleistä myyttiä, jotka ansaitsevat tulla murretuiksi.

Myytti: Kaikilla autisteilla on erikoiskykyjä

Tämä myytti on tullut tunnetuksi muun muassa Sademies-elokuvasta, jossa autistisella päähenkilöllä on savant-kykyjä.

Todellisuudessa erikoistaidot ovat harvassa. Niitä esiintyy noin puolella prosentilla kaikista autismin kirjolaisista.

Autismin kirjon ei silti pitäisi olla vähälahjaisuuden leima. Monilla on yksilöllisiä vahvuuksia, vaikka ne eivät ylläkään savant-tasolle.

Epätasainen kykyprofiili on diagnoosin saaneille yleinen, joten autistinen ihminen voi olla hyvin lahjakas vaikkapa matematiikassa, mutta huono pitämään kotiaan järjestyksessä.

Myytti: Rokotteet aiheuttavat autismia

Autismin perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se on geneettinen tila, eikä sitä voi aiheuttaa rokotteilla tai lääkkeillä.

Väitteen todenperäisyyttä on perusteltu lisääntyneillä autismidiagnooseilla. Diagnoosit eivät kuitenkaan tarkoita, että itse autismi olisi lisääntynyt, vaan sitä, että autismin tunnistaminen on nykyään helpompaa.

Autismi ei myöskään ole mielenterveysongelma, mutta liitännäisinä voi olla masennusta ja yleistynyttä ahdistuneisuutta.

Myytti: Autistit eivät tunne rakkautta, eikä heillä ole tunteita

Vaikeus ilmaista tunteita ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi. Myös puutteellinen tai epätavallinen katsekontakti voi saada autismin kirjolaisen vaikuttamaan kylmältä ja tunteettomalta.

Yhteisen sosiaalisen kielen puuttuminen vaikeuttaa ystävyyden solmimista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Joskus autistinen henkilö vaikuttaa tylyltä, vaikka ei sitä tarkoitakaan.

Yksinäisyys vaivaa monia autismin kirjolaisia. Joidenkin tutkimusten mukaan lähes joka neljäs tuntee, ettei hänellä ole lainkaan ystäviä. Yli puolet toivoisi useampia ystävyyssuhteita.

Myytti: Autismin voi parantaa

Kyseessä on elämänmittainen tila. Oireet ja vaikeudet voivat vaihdella eri elämänvaiheissa, ja niiden kanssa voi oppia elämään. Itse autismi ei kuitenkaan koskaan katoa, eikä siihen ole lääkitystä.

Autismin kirjolaiset tarvitsevat eritasoista hoitoa vaikeuden tasosta riippuen. Joillekin riittää jutteluapu silloin tällöin, toiset tarvitsevat jatkuvaa ohjausta jokapäiväisessä arjessa.

Sopivan hoitokeinon löytäminen parantaa elämänlaatua merkittävästi, ja voi helpottaa autismista johtuvia vaikeuksia.

Lähde:

Medical News Today

Lue lisää:

Aspergerin oireyhtymä - rutiineja rakastavat pikkuaikuiset

Laaja-alaisten kehityshäiriöiden varhaisten merkkien jäljillä

1 kommenttia

Kommentoi

Löydä lisätietoa hakusanalla

Mitä seuraavaksi?

Verkkovastaanotto

Kysy lääkärin mielipidettä kätevällä etävastaanotolla. Mikäli et tarvitse vastausta heti, lähetä kysymys jollekin kymmenistä Terve.fi:n asiantuntijoista.

Varaa aika lääkärille

Varaa aika lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle:

Kommentit

Vierailija (ei varmistettu)
Autismi ei ole mielenterveysongelma... Eikö? Siihen liittyy käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyviä häiriöitä. Sen diagnoosikriteerit löytyvät psykiatristen sairauksien luokitusjärjestelmästä. Se luokitellaan neuropsykiatriseksi oireyhtymäksi. Taudilla on vahva geneettinen ja neurologinen tausta, mutta niin on skitsofreniallakin.

Lisää uusi kommentti

Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt Mollomin tietosuojalausekkeen.