Terve, olen 48-vuotias mies. Olen kärsinyt sydämen rytmihäiriöistä. Olen 193 cm pitkä ja painan 108 kg. Harrastan kuntoliikuntaa 3 kertaa viikossa n. 60 min. kerrallaan suhteellisen korkeilla sykkeillä. Kesäisin pyöräilyä 24-26 km/tunnissa. En tupakoi ja alkoholia käytän 2-3 kertaa vuodessa, tosin suuria kertamääriä ja 1-2 viikkoa kerrallaan. Minulla on verenpainelääkitys Cardace 10 mg ja nyt verenpainetaso kotimittauksessa 110-120/65-80. Muita riskipisteitä, kuten diabetestä ei ole. Sairastan keskivaikeaa läiskäpsoria, johon aloitettu 06/2015 biologinen Stelara 90 mg lääkitys, hoitovaste hyvä.
Leposykkeeni on alhainen 45-50 kertaa/min. Olen mitannut rasittavimpien liikuntasuorituksien aikana sykkeeksi 175-180 kertaa/min. Minulla on ollut eteisvärinä 5 kertaa, ensimmäisen kerran 22-vuotiaana. Kaksi viimeisintä kertaa 2009 ja 2015 keväällä, jolloin käännettiin kardioversiolla. Yhteisinä tekijöinä kaikissa eteisvärinäkohtauksissa on ollut tressi, väsymys ja laukaisevana tekijänä runsas alkoholin käyttö. Lisäksi on ollut lisälyöntejä ja lyhyitä (n. 10 s.) nopealyöntisyyskohtauksia, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina. Lisälyöntejä on pahimmillaan n. 50 kpl vuorokaudessa. On myös täysin oireettomia päiviä. Kävin viimeisimmän flimmerin jälkeen ultrassa, jossa saatiin käsittääkseni aika normaali löydös, josta tiivistelmää: Vasen kammio normaalisti supisteleva. Ejektiofraktio M-kuvasta mitattuna 84 . Septum 12-13 mm. LVEDD 52 mm. Takaseinä 10 mm. Läppärakenteessa ei merkittäviä poikkeavuuksia. Aortan tyvi 38 mm, vasen eteinen hiukan kookas 47-49 mm (potilaskin aika kookas). Todettiin itsenäinen erittäin vähäoireinen rytmihäiriötaipumus, johon ei ole aihetta aloittaa rytmihäiriölääkitystä. Rytmihäiriöt vaivaavat ja vaikeuttavat aika ajoin nukahtamista. Myös ejektiofraktio 84 % ihmetyttää, koska käsittääkseni normaali on 50-75. Voiko näin korkeasta olla jotain haittaa ja voiko se johtua jostain viasta sydämen pumppauksessa tai rakenteessa? Onko muuten syytä olla huolissaan rytmihäiriöiden suhteen? Tutkimuksen tehnyt kardiologi oli kiireinen ja tulosten tulkinta jäi vajavaiseksi.
Hei,
sydämesi anatomia ultraäänitutkimuksen perusteella on jokseenkin normaali. Vasemman kammion takaseinän paksuus on 10mm eli normaali. Se on hyvä ottaen huomioon verenpainetaudin: se voi ajan mittaan aiheuttaa sydämen rasitusta, mikä ilmenee vasemman kammion seinämän paksuuntumisena. Kun verenpainetaudin hoito on asianmukainen, RR alle 140/85, ei tätä seinämän paksuuntumaa pääse kehittymään.
LVEDD eli vasemman kammion lepovaiheen aikainen läpimitta on 52mm eli normaali. Septum eli kammioiden väliseinä on 12-13mm, normaalin ylärajalla.
Ejektiofraktion normaaliarvoiksi katsotaan 59-78%. Se on siis osuus koko vasemman kammion verimäärästä, minkä vasen kammio pumppaa supistuessaan eteenpäin. Kun se on 84%, on vasen kammio oikein hyvässä kunnossa, toimii tehokkaasti. Korkeasta EF:stä ei ole haittaa, päinvastoin. Hyvään sydämen kuntoon viittaa myös matala lepopulssi.
Lähes joka ihmisellä on jonkin verran lisälyöntisyyttä. Niitä ei tarvitse hoitaa, ellei niistä ole subjektiivista haittaa. Ensisijaisena hoitona ovat beetasalpaajat. Sinun tapauksessasi beetasalpaajia ei voi käyttää, koska ne hidastavat pulssia. Samat tekijät, jotka laukaisevat eteisvärinän, lisäävät myös lisälyöntisyyttä. Pitäisi siis näitä tekijöitä yrittää välttää. Mikäli kuitenkin subjektiivista haittaa ilmenee, voi muukin lääkehoito tulla kyseeseen. Esim flekainidi (Tambocor) ehkäisee sekä eteisvärinää että lisälyöntisyyttä.
Yt. Ilkka Kuisma
