Mieltäni on jo vuosia vaivannut eräs asia. Minkä vuoksi jotkut gynekologit sisätutkimusta tehdessään työntävät sormensa sekä emättimeen että peräaukkoon?Nuo kokemukset ovat olleet minulle todella kivuliaita ja nöyryyttäviä. On jäänyt tunne kuin olisi raiskattu. Muutenkaan tutkimus ei ole naiselle niitä helpoimpia. Onnekseni olen löytänyt itselleni gynekologin, joka on helläkätinen ja kunnioittaa naista.
Koska gynekologisessa tutkimuksessa käsitellään intiimejä alueita, tutkimuksen hienovaraisuutta ja rauhallisuutta pitää aina kunnioittaa. Hyvään gynekologiseen tutkimukseen kuuluu aluksi tutkittavan esitietojen selvittäminen huolellisesti kysymällä. Näiden perusteella harkitaan, minkälainen fyysinen tutkimus on tarpeen.
Gynekologiseen tutkimukseen kuuluvat useimmiten spekulatutkimus ja sisätutkimus. Näiden lisäksi voidaan tehdä vatsan ja rintojen tunnustelu ja tarvittaessa lisätutkimuksena gynekologinen ultraäänitutkimus vatsan päältä tai emättimen kautta.
Sisätutkimuksessa tutkija vie yksi tai kaksi sormea tutkittavan emättimeen. Sormilla kohotetaan kohdunkaulaa samalla kun toisella kädellä painellaan alavatsaa, jotta saadaan kohtu käsien väliin.
Kohdun sivuelinten tunnustelemiseksi viedään emättimessä olevia sormia sivuille.
Sisätutkimuksessa pyritään määrittämään kohdun asento, koko, kiinteys, mahdollinen aristus ja mahdolliset kasvaimet. Kohdun sivuilla munasarjoista ja munatorvista etsitään suurentumia ja aristuksia.
Jos halutaan ulottaa tutkimus ylemmäs pikkulantion alueelle, tutkija vie etusormen tutkittavan emättimeen ja keskisormen peräsuoleen. Tällä tavoin voidaan selvittää potilaan suolen toiminnan oireita, peräsuolen kipua ja mahdollista suolessa esiintyvää endometrioosia.
Gynekologinen tutkimus voidaan tehdä tarvittaessa peräsuolen kautta myös silloin, kun emättimen aukko on liian pieni sormelle.
Oireettoman henkilön gynekologisessa tarkastuksessa peräsuolen kautta tunnustelu on harvoin tarpeen.
