Hanna Junttila
LL, liikuntalääketieteen ja fysiatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys

Kysymys:
Hei, olen 34-vuotias 6 kuukauden ikäisen vauvan imettävä äiti. Olen perusterve enkä käytä mitään lääkityksiä. Olen aina ollut aktiivinen liikkuja. Raskaudenkin aikana kävin erilaisissa jumpissa ja pelasin lentopalloa, niin pitkään kuin se tuntui hyvältä. (Raskausvatsani oli aika pieni.) Ennen raskautta, elokuussa 2016 minulla näkyi magneettikuvassa välilevyn pullistuma. Se oli kivulias ja säteili oikeaan jalkaan. Kivut hieman helpottivat välissä, mutta kun tulin raskaaksi vuoden vaihteessa 2016/2017, pikku hiljaa oireet taas pahenivat ja uusi magneettikuva otettiinkin 11/2017. Siinä näkyy 4/5 -tasolla oikealla kookas välilevytyrä, joka on kasvanut kun verrataan vuotta aiemmin otettuun magneettikuvaan. Tyrä ahtautta hermojuurikulmaa ja aiheuttaa spinlaistenoosin alueella. Lisäksi minulla on selvä kipuskolioosi. Selkä kaartuu vahvasti vasemmalle eteen. Varvasnousu ja kantanousu onnistuvat. Oikealla kantanousu hieman heikentynyttä. Kyykistyä pystyn alas asti. Etutaivutus ei onnistu alkuunkaan. Ihotunto oikeassa jalkaterässä lateraalisesti on hieman alentunut, dorsifleksiovoima lähes normaali. Refleksit normaalit. Puuttumista on nilkan alueella. Lonkkien liikkeet vapaat. Lasegue 20 astetta / -, kontra-Lasegue vasemmalla myös positiivinen. Ei mielestäni lantion hallinnan pettämistä tai virtsaamiseen tai ulostamiseen liittyvää oiretta. Olen leikkausjonossa, mutta koska imetän ja vauvan hoito leikkauksen jälkeen on haastavaa pohdin leikkauksen peruutusta. Kipujen kanssa pystyn juuri ja juuri elämään, mutta etenkin yöt ovat erityisen kivuliaita. Haluaisin erityisesti tiedustella riskejä jotka liittyvät jos tyrää ei leikata. Hermosärkyheijasteet ovat koko oikeassa jalassa varpaissa asti. Ennen alkuperäisten oireiden syntyä siirryin liikkumatyöstä opiskelijaksi ja istuin noin 10-12 tuntisia koulupäivä, jotka selvästi ärsyttävät selkää. Mietin, että voiko säryistä tulla loppuelämäksi riesa jos en mene leikkaukseen eli voiko hermo tapauksessani pysyvästi vaurioitua? Kiputilat ovat tosiaan jatkuneet jo yli vuoden. Olen kuitenkin lukenut, että leikkaamaton selkä on muutaman vuoden säteellä yhtä hyvässä kunnossa kuin mihin leikkauksella voidaan päästä. Mutta päteeköhän tuo näin pitkittyneessä tapauksessa? Riskejä tosiaan kartoitan leikkauksen peruuntumiseen liittyen, samoin myös leikkauksesta toipumisaikaa. Vauvani on jo yli 10 kiloinen ja luonnollisesti joudun häntä paljon kantamaan kun olen paljon yksin hänen kanssaan. Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Vastaus:
Hei, välilevynpullistumilla eli välilevytyrillä on yleensäottaen hyvä paranemisennuste, tilastojen mukaan 90-95 sadasta paranee eli vetäytyy pienemmäksi tai kokonaan pois hermoärsytystä aiheuttamasta ilman leikkaushoitoa. Yleensä tällainen ilman leikkaushoitoa paraneva prolapsi osoittaa selviä paranemisen merkkejä 6vk-3kk kuluessa oireiden alusta. Paranemista voi edesauttaa asiaan perehtyneen fysioterapeutin ohjaamalla kuntoutuksella, esim. McKenzie-harjoitteista voi olla hyötyä. Nikotiinituotteiden välttäminen ja kaikenlainen kipua lisäämätön liikunta ovat myös paranemista edesauttavia tekijöitä. Raskaiden nostelua, vartalon kiertoliikkeitä etukumarassa (esim. imurointi) ja pitkäkestoista, tauottamatonta istumista on hyvä välttää toipumisvaiheessa.
Kohdallasi välilevynpullistuma on reilun vuoden seurannassa suurentunut. Kantanousun heikentyminen oikealla, selän eteentaivutuksen onnistumattomuus, oikean jalan ihotuntoalenema, puutuminen ja Laseguen testin positiivisuus 20 asteessa ja etenkin kontra-Laseguen positiivisuus vasemmalta viittaavat hermojuuriärsytykseen tai -pinteeseen. Vaikka virtsaamiseen tai ulostamiseen liittyvää oiretta ei olekaan, leikkaushoidon kriteerit kohdallasi täyttyvät ja sinut onkin laitettu leikkausjonoon. Yleensä on tapana, että mikäli oireisto lähtee selvästi toipumaan leikkausajankohtaan mennessä, tilanne arvioidaan uudelleen ja kirurgin arvion perusteella leikkaus voidaan perua vielä viime hetkelläkin, mikäli hoitolinjan muutos näyttää turvalliselta.
On totta, että leikkauksesta toipilasvaihe vauvan kanssa tulee olemaan haastavaa, sillä etenkään ensimmäisen 6 viikon aikana ei tulisi nostella mitään raskasta, yleensä suositellaan välttämään yli 5kg nostoja, joten tulet tarvitsemaan vauvan hoidon apua 24/7. 6 viikon toipilasvaiheen jälkeenkin tulet erittäin todennäköisesti tarvitsemaan apua vauvan hoitoon ja nosteluun vielä jonkin aikaa.
Leikkaushoito on välttämätön päivystyksellisesti, mikäli sinulla ilmenee virtsaumpi ts. virtsaaminen ei onnistu, vaikka rakossa on virtsaa, tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeuksia. Leikkaushoitoa suosittelen siinäkin tapauksessa, mikäli kantanousun tai nilkan koukistuksen voiman heikkeneminen lisääntyy.
Kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa leikkaamatta jättämiseen liittyvät riskit ovat hermojuuren vaurioituminen tyrän painevaikutuksesta, mikä voi johtaa pidempään jalan hermosärkyoireistoon kuin mitä itse pullistuma muutoin aiheuttausi. Tällöin pahimmillaan jalan kiputila voi jäädä jopa pysyväksi, mutta tämä on toki harvinaista ja tällainen riski liittyy itse leikkaukseenkin. Aivan kuten olet lukenut, tutkimusten mukaan 3-5 vuoden seurannassa on todettu leikatun ja leikkaamattoman välilevytyrän hoitotulos yhtä hyväksi, näin ollen on hyvä pohtia kestääkö kiputilannetta kuinka pitkään. Tutkimustuloksia pohdiskellessa täytyy muistaa, että tutkimusasetelmissakin kovin hankalaoireiset tai oirekuvaltaan etenevät tyrät on lopulta leikattu, mikä vaikuttaa osaltaan tutkimustuloksiin.
Parhaimmillaan etekin jalan kipuoireisto loppuu leikkaukseen kokonaan ja hermoärsytyksen tai -pinteen aiheuttamien puutumisoireiden ja lihasvoima-alenemien paraneminen pääsevät käyntiin. Sairaalassa potilas saa fysioterapeutin ohjauksen kotiharjoitteluun, minkä merkitys leikkaustuloksen viimeistelyssä on erittäin tärkeä. Toisinaan täysin onnistuneen leikkauksen jälkeen hermokipuoirekuva voi kuitenkin alkaa myöhemmin uudelleen ja leikatulle tasolle alaselkään voi jäädä kuormituskipuilua toisinaan useammaksi kuukaudeksikin.
Mikäli kohdallasi tiivis lääkärinseuranta ml. oirekuvan, lihasvoimien, Lasequen testin ja refleksien seuranta on mahdollista järjestää, voisi leikkauksen vaihtoehtona kivun hoidossa tulla kyseeseen oireidesi taustalla olevan hermojuuren kortisonipuuduteinjektio eli niin sanottu hermojuuriblokadi. Sillä saadaan parhaimmillaan jalkaan säteilevä kipu helpottamaan niin, että arkesi helpottuu ja fysioterapeutin ohjaamien kuntoutusharjoitteiden tehokas tekeminen mahdollistuu. Hermojuuriblokadin mahdollisuutta kohdallasi sinun kannattaa tiedustella lääkäriltäsi.
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.