Terve.fi

Millainen sairaus on psykoosi ja mitä siihen kuuluu?

Hyvinvoinnin ja terveyden asiantuntija

Julkaistu 25.4.2009

Kysymys:

Voitko kertoa tarkasti.

Uteliaana kysyn.

Kiitos!

t. Roses

Näytä vastaus

Vastaus:

Hei Roses!

Psykoosilla tarkoitetaan mielen sairautta, jossa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on alentunut. Psykoottinen ajattelu ei noudata normaalia logiikkaa. Se on joskus hyvinkin vaikeasti käsitettävää tai suorastaan “järjetöntä”. Psykoottisella ihmisellä on keskittymis- ja muisti vaikeuksia. Ajatuksen juoksu saattaa olla nopeutunutta tai normaalia hitaampaa. Psykoosia sairastavalla henkilöllä voi olla monenlaisia epärealistisia uskomuksia, joiden todenperäisyydestä hän voi olla niin vakuuttunut, etteivät mitkään loogiset perustelut saa häntä muuttamaan mieltään. Tällainen uskomus voi olla esim., että häntä jatkuvasti tarkkaillaan poliisin toimesta.

Psykoottisella henkilöllä esiintyy usein aistiharhoja eli hän saattaa nähdä, kuulla, tuntea, haistaa tai maistaa mitä tahansa ilman aistiärsykettä. Hän voi esim. kuulla puhetta silloinkin, kun ketään toista ei ole läsnä. Ruoan maku tai haju saattaa psykoosissa muuttua tavalla, josta henkilö päättelee ruoan olevan myrkytettyä.

Psykoosissa ihmisen tunne-elämä voi muuttua monin tavoin. Erilaiset tuntemukset voivat nopeasti aaltoilla laidasta laitaan ja tunteiden kokeminen voi lukkiutua niin, ettei psykoosivaihetta elävä tunne juuri mitään tunteita. Varsinkin psykoosin alkuvaiheessa olevalla voi esiintyä hyvin voimakkaita tunteita, esim. pelkoa, hämmennystä, kiihtymystä, ahdistusta tai masennusta. Psykoosivaiheessa myös ihmisen käyttäytyminen muuttuu. Hänen kykynsä keskustella ja toimia ihmissuhteissa vaikeutuu. Henkilöstä voi tulla näennäisesti äärimmäisen energinen tai hän saattaa pysähtyä lähes täydelliseen toimettomuuteen. Psykoosia sairastava voi olla ärtynyt ilman havaittavaa aihetta tai hän saattaa naureskella itsekseen. Pelätessään itseensä kohdistuvaa uhkaa psykoottinen henkilö hankkii toisinaan suojakseen lisää lukkoja. Pelko, ahdistus ja muut vaikeat tunteet aiheuttavat unen ja nukkumisen häiriöitä. Psykoosia sairastavan ihmisen työ- ja toimintakyky saattaa olla monin tavoin alentunut.

Nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan psykoosi syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksen tuloksena. Ilmeisesti on niin, että monenlaiset stressitekijät voivat laukaista psykoosin henkilössä, joka on sen kehittymiselle altistunut. Altistuminen viittaa toisaalta biologisiin tekijöihin, esim. perinnöllisyyteen ja toisaalta vaikeisiin kasvuolosuhteisiin lapsuudessa ja nuoruudessa. Psykoosin puhkeamista edeltävät stressitekijät ovat henkilön senhetkisen henkisen kesto kyvyn ylittäviä tekijöitä, joko äkillisiä tai pitkään häntä kuormittaneita.

Psykoosista toipuminen on erittäin yksilöllinen asia. Joku toipuu äkillisestä psykoosistaan lähes ilman mitään hoitoa muutamassa päivässä, kun taas joku toinen tarvitsee vuosikausien mittaista hoitoa ja kuntoutusta eikä sittenkään saa kokonaan kurotuksi umpeen sitä kehityksellistä viivet tä, minkä psykoosi on hänelle aiheuttanut.

Hoitomuotoina ovat lääkehoito, psykoterapia ja kuntoutus.

Psykooseja on muutamia eri tyyppejä:

1. Skitsofrenia Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava sairaus (psykoosi), jossa on kyse aivojen tiedonohjauksen säätelyhäiriöstä. Tämä häiriö vaikeuttaa keskeisiä toimintojamme ja saa aikaan skitsofrenialle tyypilliset oireet. Skitsofreenikolle omien tunteiden ja ajatusten selkeä ilmaiseminen, ihmissuhteiden ylläpito sekä luova ajattelu tuottavat vaikeuksia. Muita oireita ovat aistiharhat, kuten kuuloharhat, todellisuudenvastaiset harhaluulot sekä masentuneisuus ja eristyneisyys.

Skitsofrenian puhkeaminen on useiden altistavien tekijöiden summa; perinnöllisyys, psyyken rakenne, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat sairauden kehittymiseen. Sairaus on elinikäinen.

2. Harhaluuloisuushäiriö Harhaluuloisuushäiriön tyypillinen oire on pysyvä, systematisoitu harhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Psykoottiseksi tämän käsityksen tekee sen kyky vastustaa kaikkia vastakkaisia todisteluja, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa. Toisin kuin skitsofreniassa, nämä luulot eivät ole kummallisia ja absurdeja, vaan sellaisia, jotka saattaisivat sinänsä olla jotenkin mahdollisia, mutta varsin epätodennäköisiä. Voi sanoa, että kun skitsofreeninen harhaluulo muistuttaa painajaisunta, on paranoidinen käsitys enemmänkin salapoliisi- tai kauhuromaanin kaltainen. Muuten ajattelukyky ja persoonallisuus säilyvät ennallaan ja tunnereaktiot näihin luuloihin ovat asianmukaiset (potilaan kannalta katsottuna).

3. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Sairautta luonnehtii taipumus kokea toistuvia depressiivisiä, maanisia tai hypomaanisia sairausjaksoja, joiden välillä henkilö voi olla täysin terve tai kärsiä vain lievistä oireista.

Sairaudesta erotetaan kaksi muotoa, tyyppi I ja tyyppi II. Tyyppi I:n kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy sekä masennusjaksoja että varsinaisia manioita, tyyppi II:ssa taas ei koskaan varsinaista maniaa, vaan ainoastaan lievempiä hypomaanisia jaksoja.

Masennusjakson aikana henkilö kärsii hellittämättömän masentuneesta mielialasta, väsymyksestä, mielihyväkokemusten puutteesta, unihäiriöistä, ruokahaluttomuudesta, joskus lisääntyneestä ruokahalusta, keskittymisvaikeuksista, päättämättömyydestä, syyllisyyden ja arvottomuuden tunteista, toivottomuudesta ja itsetuhoajatuksista. Vaikeisiin ja pitkäaikaisiin masennusjaksoihin liittyy huomattava itsemurhayrityksen ja merkittävä itsemurhakuoleman riski.

Maniajaksojen aikana henkilön tavanomainen tunnevire muuttuu kiihkeän hyvän olon tai ärtyisyyden sävyttämäksi poikkeavaksi mielialaksi. Mielialaan liittyy voimakas energisyys ja aktiivisuus, vahvasti vähentynyt unentarve, lakkaamaton aktiviteetti, vuolaspuheisuus, estottomuus ja harkitsematon heittäytyminen hetken mielijohteesta välitöntä mielihyvää tuottavien toimintojen pariin.

Tyyppi II:n kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ei esiinny manioita, mutta siitä kärsivällä on lievempiä hypomaanisia jaksoja. Nämä jaksot kestävät usein vain muutamia päiviä, joskus viikkojen ajan. Niiden aikana esiintyy manialle luonteenomaisia oireita, mutta lievempinä. Samoin toimintakyvyn häiriintyminen on lievempää kuin maniassa.

4. Psykoottinen depressio Psykoottinen masennus on vaikea-asteinen masennustila, johon liittyy depression lisäksi harhaluuloja ja voimakkaita aistiharhoja.

5. Skitsoaffektiivinen psykoosi Tyypillistä skitsoaffektiiviselle psykoosille ovat varsin rajut psykoosit, jolloin potilas on selvästi maaninen tai vaikeasti depressiivinen skitsofreenisten oireiden (ajatushäiriöitä ja autismia) lisäksi.

Löydät näistä lähteistä lisätietoa aiheesta, samoin kuin tekstissä esiintyvien hakusanojen avulla esimerkiksi Googlen hakukoneen kautta.

Toivon, että vastauksestani oli apua ja pääset alkuun tiedon haussa. Hyvää kesänodotusta toivottelee, Jenni

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.