Olen 41v kaiketi perusterve mies, verenpainetta hoidetaan Atacand-nimisellä valmisteella. Olen tässä parin viime viikon aikana kärsinyt seuraavanlaisista oireista, jotka ilmaantuivat suunnilleen yhdessä päivässä:
Yleistä väsymystä, nukun mielestäni saman tuntimäärän kuin aiemminkin, mutta olen todella väsynyt koko päivän. Tämä saattaa joskus korostua ruokailun jälkeen.
Heikontuntuiset lihakset (ihan kuin olisi rasitettu kovasti). Aluksi käsissä ja sormissa (erit. peukalo), myöhemmin laajentunut noin viikossa koko kroppaan. Tämä on ajoittaista ja liikunta poistaa oireet lähes kokonaan moneksi tunniksi. Mitään kipuja tai särkyjä ei ole.
Alussa oli myös pistelyä ja puutumista vasemmalla puolella, mutta niitä oireita ei ole ollut viikkoon.
Nyt on sitten uusimpana ollut pieniä lihasnykäyksiä siellä täällä kroppaa ehkä enimmäkseen jaloissa. Näitä esiintyy yleensä levossa useita tunnissa.
Luonteenomaista on, että väsymyksen tunne on koko kehossa ja koskee kaikkia lihaksia (esim. pallea ja pakarat)
Perusverikokeet + kilpirauhanen + mykoplasma sekä keuhkokuvat ja sydänfilmit eivät kertoneet mistään poikkeavasta. Olen menossa uudestaan lääkäriin ensi viikolla (mm. sokerirasitus).
Mitähän kannattaisi tutkia tai epäillä?

Hei,
Oireisto on sikäli vaikeatulkintainen, että osaoireet tuntuvat tulevan varsin monesta järjestelmästä. Tämä ei välttämättä ole vaarallista, koska silloin yhden vaikean taudin todennäköisyys lähinnä vähenee.
Ruokailun jälkeen tuntuva väsymys voisi viitata tavallista korkeampaan verensokeriin ja vajaaseen insuliinivasteeseen. Tässä mielessä onkin hyvä, että sokerirasitus on laitettu tutkimusohjelmaan.
Yhdessä päivässä ilmaantuneet oireet viittaisivat verenkiertopuoleen, mutta mitään poikkeavaa ei onneksi sydänfilmissä näkynyt, eikä oireistoon näytä kuuluvan aivoverenkiertohäiriötä. Toispuoleinen pistely ja puutuminen voisivat teoriassa tällainenkin olla, mutta nämä oireet näyttävät kadonneen. Mikäli ne toistuvat ja ennen kaikkea jos lihasheikkoutta ilmenee selkeästi toispuoleisena, on aivojen ja kaulasuonten kuvantaminen pään MRI:llä (magneettikuvaus) ja kaulasuonten ultraäänitutkimuksella paikallaan. Verenkierron riskitekijöinä ei kysymyksessä ole kirjattu muuta kuin (hoidossa oleva) verenpainetauti.
Lihasten ajoittainen ja/tai koettu heikkous on varsin yleinen vaiva. Se, että liikunta auttaa oireeseen, puhuu erittäin vahvasti kaikenlaisia vakavia lihastauteja vastaan.
Väsymyksen tunne koko kehossa ei ole sellainen oire, että yksin sen perusteella olisi mahdollista sanoa mitään varmaa. Lihasnykäykset eivät yksin esiintyessään ole vaarallisia. Tyypillisimmillään vaarattomat lihasnykäykset ovat juuri alaraajoissa ja jalkojen pikkulihaksissa ja pohkeissa. Se, että ne ilmeisesti ovat ilmaantuneet laajalle alueelle lyhyessä ajassa, ei ole huono merkki vaan päinvastoin. Magnesium saattaa auttaa.
Yllä mainittujen aivojen kuvantamistutkimusten lisäksi en tässä vaiheessa voi ehdottaa muuta tapaa edetä kuin yleislääkärin (terveyskeskus, työterveyshuolto) ehdottaman marssijärjestyksen noudattamisen. Kovaa kiirettä en toistaiseksi näkisi tällä olevan, mutta selvää on, että asiat täytyy tutkia. Yleislääkäri kykenee koulutuksensa perusteella päättämään, onko jossakin vaiheessa aiheellsta esittää ongelmat jonkin alan spesialistille – ja tässäkin tapauksessa niin, että spesialisti myös näkee oireilevan henkilön itse.