Terve.fi

selkä- ja hartiasärky

keuhkosairauksien erikoislääkäri

Julkaistu: 27.10.2006

Kysymys:

Mihin keuhkosairauteen kuuluu selkä- tai hartiaseudun särky? Miten erotetaan keuhkosyöpä esim. tuberkuloosista tai sarkoidoosista? Nousevatko veren tulehdusarvot missään näistä sairauksista?
Oireina pitkään jatkunut limaisuus, ei niinkään yskä ja em. epämääräinen särky selän ja hartiaseudun alueella, joka ei tunnu lihassäryltä, sekä väsymys. Yskiessä ei verta, mutta joskus niistäessä verensekaista limaa. Poskiontelontulehdus löytynyt, siihen lääkekuuri, muuta syytä ei vielä ole löytynyt. Tuntuu, että jokin on vialla, välillä todella “sairas ja väsynyt olo”. kysyy 60-v. nainen
Näytä vastaus

Vastaus:

8260628 A. Kipua jollain kohtaa rintakehällä, jopa hartiassa voi tuntua kun keuhkopussi ärsyyntyy syystä tai toisesta: Tulehdus voi olla keuhkokudoksessa mutta ulottua ärsyttämään keuhkopussia ( joskus keuhkokuumeen yhteydessä ), tulehdus keuhkopussissa itsessään ( virus, bakteeri, esim. tuberkuloosi ). Kasvain keuhkopussissa voi olla syövän etäispesäkkeen aiheuttama ( keuhkosyöpä, ruoansulatuskanavan kasvaimet jne ), mutta myös keuhkopussista itsestään lähtenyt ( mesoteliooma, asbestisairaus ). Keuhkoissa itsessään ei ole kunnollisia tuntohermoja, siksi rintakipu on tavallisesti peräisin muista kudoksista, esim. keuhkopussista, sydämestä ja välikarsinasta, ruokatorvesta, rintakehän seinämän muista rakenteista ( lihakset, kylkiluut, nikamat, kylkiluuvälihermot .. ). Jotkut harvat potilaat voivat tuntea kipuna keuhkoputkisupistuksen ( astmakohtaus ) tai keuhkoputkessa olevan tulehduksen. B. Keuhkosyöpä / tuberkuloosi / sarkoidoosi aiheuttavat kovin erilaiset taudinkuvat ja monesti rtg-kuvakin on taudilleen ominainen niin, että silloin, kun rtg-muutoksia on havaittavissa, muutos on enemmän viitteellinen johonkin suuntaan kuin toiseen. a) Tuberkuloosi on tuberkuloosibakteerin aiheuttama tulehdustauti, yleisimmin sitä esiintyy keuhkoissa, mutta voi esiintyä myös muissa elimissä: keuhkopussissa, välikarsinassa, imusolmukkeissa, luissa, nivelissä, virtsa- ja sukuelimissä, keskushermostossa, ihossa, jolloin oireet viittaavat ko. elimen tulehdukseen. Keuhkotuberkuloosissa tavallisesti esiintyy hitaasti ilmaantuen lämpöä, yöhikoilua, väsymystä, ruokahalun huonontumista, laihtumista, yleistä huonouden tuntua, yskä on aluksi kuivaa, sittemmin limaista, joskus veristäkin. Märkäisten yskösten määrä lisääntyy. Rintakipuja voi esiintyä. Sairaus voi olla myös varsin vähäoireinen. Lasko ( La ) kohoaa, keuhkokuvassa nähdään esim. läiskäisiä tulehdusmuutoksia, joiden keskellä voi olla ontelo; tyypilliset muutokset sijaitsevat ylälohkojen ylä- takaosissa / alalohkojen kärkiosissa. Muutokset voivat olla keuhkokuumemuutoksen kaltaisia tai tarkkarajaisia juostemaisia muutoksia. Joskus keuhkokuvissa näkyy lukuisia pieniä täpliä ( miliaarituberkuloosi ), jolloin potilaalla on tavallisesti vaikeita oireita. Ysköksessä voidaan todeta usein tuberkuloosibakteereita ( ysköksen tuberkuloosibakteerivärjäys ja – viljely ). Suomalainen tuberkuloosi on käytännössä aina hoidettavissa terveeksi nykyaikaisella lääkehoidolla, joka kestää ( ainakin ) 6 kk ajan. Tutkimukset ja hoito ovat potilaalle maksuttomia. b) Keuhkosyöpä alkaa tavallisesti hiipien, on pitkään oireeton kunnes kasvain on riittävän suuri tai laajalle levinnyt. Oireet johtuvat kasvaimen sijaintikohdasta ja koosta, sen leviämisestä imusolmukkeisiin ja rintaontelon ulkopuolelle, lisäksi yleisoireita ( ruokahaluttomuus, laihtuminen, väsymys, heikkous, kuumeilu ). Tavallisesti oireena pitkällinen yskä, joko ihan uusi oire, tai sitten krooninen muu yskiminen muuttaa oleellisesti luonnettaan. Periaatteessa jokainen yli 3 viikkoa kestänyt yskä on pitkittynyt yskä ja edellyttää syyn selvittelyä. Veriyskä on tavallista ennen pitkää. Voi esiintyä hengenahdistusta, rintakipua, toistuvia keuhkokuumeita. Keuhkoputken seinämän kasvain, joka ei vielä tuki ilmatietä, ei välttämättä näy normaalissa keuhkokuvassa lainkaan, silloin kasvainta epäiltäessä tärkeimmät tutkimukset ovat keuhkoputken tähystystutkimus ja tietokoneröntgentutkimus. Kasvaimen tukkiessa keuhkoputken se voi aiheuttaa vastaavan keuhkojen osan kasaanpainumisen, atelektaasin, jolloin oireena lisääntynyt hengästyminen / hengenahdistusta, usein myös tukkeutuneen keuhkon osan tulehtumisen, joka voi aiheuttaa keuhkokuumeen taudinkuvan, jossa tilanne ei kuitenkaan tavanomaisin tulehduksen hoidoin korjaannu, vaan paranee hitaasti tai uusiutuu samalle alueelle. Keuhkokasvaimen röntgenlöydös voi siis olla kovin monimuotoinen. Vasta noin 1 cm kokoiset kasvaimet näkyvät tavallisessa keuhkokuvassa, tietokonetutkimuksessa toki huomattavasti pienemmätkin. Kasvain voi näkyä keuhkokudoksessa selvänä varjostumana, esim. pyörövarjona, joka ei häviä kuvasta, kasvaimen aiheuttamana keuhkokudoksen kasaanpainumana ( atelektaasi ), – keuhkokuume taas omanlaisenaan varjostumana , toisen keuhkoportin imusolmukkeiden suurenemisena tai välikarsinan levenemisenä. Bronkoalveolaarinen karsinooma, joka alkaa keuhkorakkuloiden alueen solukoista, voi näkyä tiivistymänä tai tulehdusta muistuttavana läiskävarjona. Joskus ensimmäinen rtg-löydös on keuhkokasvaimen etäispesäkkeen aiheuttama keuhkopussin nestekertymä. Keuhkosyöpien hoidon ennuste on parantunut uusien hoitomenetelmien myötä. c) Sarkoidoosi on aiheuttajansa suhteen vielä huonosti tunnettu ns. granulomattoottinen tulehdus, joka voi esiintyä samanaikaisesti useissa elimissä. Keuhkokuvassa se voi näkyä pelkästään symmetrisenä keuhkoporttien imusolmukkeiden suurentumana, jolloin kyseessä on 1. asteen sarkoidoosi, joka on tavallisesti lievä sairaus, joka usein paranee itsestään. 2. asteen sarkoidoosissa keuhkoportin imusolmukesuurentumien ohella keuhkokudoksessa näkyy pieniä jyväsmäisiä varjostumia, merkkinä tulehduspesäkkeistä, sekä ohuita juosteita keuhkoporteista keuhkoihin suuntautuen. 3. asteen sarkoidoosissa rtg-kuvassa nähdään pelkät keuhkokudoksen varjostumat. 4. asteen sarkoidoosi on sairauden loppuvaihetta, jossa keuhkokudoksessa on kutistavia sidekudosarpia ( fibroosia ), tuolloin itse tulehdusprosessi on tavallisesti jo sammunut. Joskus harvoin sarkoidoosi aiheuttaa keuhkopussin nestekertymän. Ns. akuutissa vaiheessa oireina voi esiintyä kyhmyruusu, silmien suonikalvojen tulehdus, nivelkipuja, väsymystä, kuumetta tai lämmönnousua, yskää, hengenahdistusta, rintakipua… Oireisto riippuu paljolti siitä, missä elimissä tulehdusta esiintyy. Lähes kaikilla jossain vaiheessa esiintyy tulehdusmuutoksia keuhkoissa. Imurauhassuurentumia voi esiintyä laajalti, tavallisesti kaulalla tai solisalueella. Silmissä suonikalvon tulehdusta, kuivasilmäisyyttä. Iholla kyhmyruusu ( säärissä, joskus ulottuu reisiin asti ), nenän ja nenän vierusalueen krooninen tumman punaruskea ihomuutos, vanhat arvet saattavat muuttua kookkaiksi ja aristaviksi ym. Nenän karstoittumista, tukkoisuutta, limaneritystä, nenäverenvuotoa. Nielussa nielemisvaikeutta, kurkunpäässä käheyttä. Sylkirauhasten tulehdus. Maksan tulehdusmuutokset ovat useimmiten oireettomia ja parantuvat aikanaan, vain harvoin tulehdus johtaa kirroosiin. Pernan tulehdusmuutokset korjautuvat myös usein itsestään aiheuttamatta oireita tai vaurioita. Hermostossa tulehdus voi esiintyä yhden tai useamman hermon alueella tai keskushermostossa, jolloin oireet riippuvat siitä, missä vaurio sijaitsee. Luusto ja lihasmuutokset ovat harvinaisia. Munuaisissa joskus ( usein ohimenevää ) munuaistulehdusta, munuaisten välikudoksen kalkkeutumista, munuaiskiviä, munuaiskerästulehdusta.. Sydänlihaksessa rytmihäiriöitä.. Hoitona, silloin kun sitä tarvitaan, on kortisoni. Hoito voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Tutkimus, hoito ja seuranta tapahtuvat erikoislääkärin valvonnassa. C. Lasko ( La ) ja CRP ovat usein koholla sarkoidoosin kyhmyruusuvaiheessa ja tuberkuloosissa. D. Limaisuutenne voi olla seurausta poskiontelotulehduksesta. Kivut voivat selittyä monin tavoin, joista tavallisimmat syyt ovat lihaksiin, kylkiluihin ja nikamiin liitoksissa. Väsymys ja sairas olo ovat yleisoireita monissa sairauksissa, voiden vaivata ilman sairauttakin, jos henkilö on alttiina huonolaatuiselle sisäilmalle… Mihinkään edellä mainituista sairauksista oireenne eivät yksiselitteisesti kuulu. Kannattaa selvityttää yleinen terveydentila perusteellisella lääkärintarkastuksella, jota voidaan täydentää tarvittaessa erikoistutkimuksin, jos esitiedot ja kliininen tilanne antaa sellaiseen aihetta.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Kauneus ja Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla sekä terve.fi:ssä. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.