Hei! Olen 22-vuotias mies, opiskelen tietojenkäsittelyä korkeakoulussa. Minulla on perussairauksina 7-vuotiaana todettu astma, sekä 2004 biopsian perusteella todettu IgA-nefropatia. Astmaan käytän säännöllistä lääkitystä (Seretide) 2x/pv, hengenahdistuksia ei esiinnyy. IgAN on seurannassa, syön Renitec Comp ja Atacand 8mg lääkkeitä laskemaan sairauden kohottamaa verenpainetta, suojaavat myös munuaisia.
Olen harrastanut ikäni vaihtelevalla aktiivisuudella liikuntaa. Nyrkkeilyä menossa viides vuosi ja 2008 alusta olen harrastanut sitä kilpailuluontoisesti. Reenit ovat rasittavia, ohjattua harjoittelua neljänä päivänä viikossa 90min, joista yksi kuntosali. Lisäksi olen käynyt juoksemassa/salilla, tavoitteena 1-2 lepopäivää viikossa.
Elimistöni ajautuu mielestäni helposti ylirasitustilaan. Vuonna 2006 taukoa liikunnasta tuli 7kk, joka aiheutui pitkällä aikavälillä liian vähästä syömisestä ja levosta liikuntaan nähden, syynä tietämättömyys. Oireina olivat mm. mielialan vaihtelut, univaikeudet, hikoilu sekä sydämen jatkuva tykytys joka paheni rasituksessa ja jäi päälle tunneiksi sen jälkeen. Tuona aikana kävin sydämestä erikoislääkärillä, sekä urheilulääkärillä, joka totesi testosteronitasojeni olevan viitteiden alapuolella. Myös kilpirauhashormonit mitattiin, ne ok. Varsinaista diagnoosia en saanut, ilmeisesti kyse oli ns. hermostollisesta ylikunnosta.
Nyt olen jälleen hyväkuntoinen ja tavoite on saavutettu järkevällä harjoittelulla, pitkällä aikavälillä. Henkinen vointini on hyvä ja elän tasapainoisessa parisuhteessa. Kuitenkin nostettuani treeniä muutamana päivänä tasolle 2x/pv, on jälleen esiintynyt satunnaista tykyttelyä, yöhikoilua ja unettomuutta, jotka menevät parin päivän – viikon levolla ohi. 2kk sitten, oireettomana aikana mittautin testosteronitasoni, jotka olivat kuitenkin taas viitteiden alakantissa. Pelkään, että vuosi 2006 toistuu, vaikka syön ja lepään riittävästi ja ihmettelen, miksen voi nuorena ihmisenä treenata samaan tahtiin kuin vaikkapa monet muut seuran jäsenet.
Eräässä artikkelissa urheilija sai harjoittelun aiheuttamaan testosteronivajeeseen korvaushoitoa, joka esti häntä ajautumasta kanssaharjoittelijoita herkemmin ylikuntoon. Voiko olla että sairauteni alentavat elimistön sietokykyä, joka näkyy rasitustilana mm. alhaisissa testotasoissa. Syön jo lisäravinteita, mm.sinkki, jonka tulisi nostaa alentuneita testotasoja. Kenen puoleen asiassa tulisi lopulta kääntyä, mitä hoitovaihtoehtoja? Mahd. muu syy tilanteeseeni?
Kiitos kysymyksestä. Ymmärrän, että kokonaistilanteesi ja tulevaisuutesi mietityttävät sinua. Toivottavasti vastaukseni selventää asiaa ja ohjeilla olisi oireitasi helpottava vaikutus.
Selvyyden vuoksi vastaan ensin mahdolliseen testoteronikorvaushoitoon ja sen seurauksiin.
Mikäli itse olisi vastaavan ikäisenä vastaavassa tilanteessa nykyisellä tietotasolla testosteronista en kyllä suostuisi testosteronikorvaushoitoon. Perustelut:
1. Viitteiden alarajoilla olevat testosteronitasot ovat aivan normaali tilanne. Viitearvot määritellään keskiarvoina ja niiden vaihteluväli (ylä- ja alarajat) ovat aika kapeat.
2. Tärkeintä lienee käytännön seuraukset testosteronikorvaushoidosta – vai mitä?
Käytännössä kivekset pienenisivät siis “surkastuisivat”, koska kivekset reagoisivat korvaushoitoon eli ylimäärään ulkopuolista testoteronia vähentämällä omaa luonnollista testosteronin tuotantoa. Tästä kivesten “surkastumisesta” nuorilla miehillä ei ole olemassa yhtään erittäin hyvää seurantatutkimusta, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä kivesten “surkastuminesta” ei ole mitään toivottua vaikutusta.
Todennäköisesti korvaushoito voisi johtaa jonkinlaisiin seksuaalisiin vaikeuksiin ja voisi olla vaikutusta siittiöiden/siemennesteen laatuun eli todennäköisyyteen saada lapsia myöhemmin elämässä (elämän arvoilla / tavoitteilla on usein tapana muuttua iän myötä).
Paradoksaalisesti saattat jostain lukea tai kuulla, että testoteronikorvaushoito parantaisi miehen seksuaalisia funktioita – näin voi toki tapahtua joillakin (esim 50+vuotiaana), mutta vain väliaikaisesti (ottaen huomioon ikäsi ja pitkän potentiaalisen tulevaisuutesi).
3. Muitakin todennäköisesti vielä tuntemattomia haittoja saattaisi olla seurauksena nuoren miehen testoteronikorvaushoitoon liittyen – kannattaako riskinotto?
No, entä hyödyt? Hyödyttäisikö teston käyttö rasituksen sietoa – ehkäpä, mutta todennäköisesti vain väliaikaisesti ja ehkäpä voisit em haittojen lisäksi muutoinkin “joutua ojasta allikkoon”.
Osatekijä rasituksen suhteen on munuaistilanne. Varmasti voidaan sanoa, että munuaistilanteesi ei paranisi, vaan todennäköisesti huononisi, testoteronikorvaushoidosta.
Miten itse toimisin vastaavan ikäisenä vastaavassa tilanteessa nykyisellä tietotasolla?
Nyrkkeilyä harrastaneena sanoisin, että jatkaisin lajia kuntoilumielessä – nyrkkeily on mainio laji fyysisen kunnon suhteen. Voin sanoa varmasti, että en kilpailisi sinun tilanteessa.
Perustelut: Kovat iskut mihin tahansa lihaksiin (joita on käytännössä joka paikassa) hajoittavat lihaskudosta (voidaan havaita CK-arvo nousuna) ja munuaisesi voivat rasittua/vaurioituakin. Näin ollen otteluita kannattaisi välttää.
Treenia kannattaisi säätää kohtuulliseen määrään. Vastaavan ikäisenä vastaavassa tilanteessa treenaisin maksimissaan kaksi päivää ja pitäisin tauko päivän tai päivän + taukopäivä palautumiseen. Eli rytmi olisi liikuntapäivä (L) + taukopäivä (T) TAI esim. treeniviikko voisi olla L+L+T+L+L+T+T (viimeiset kaksi päivää la-su).
Lisäksi maksimoisin kasvikset ruokavaliossa ja minimoisin eläinperäiset tuotteet – toki kalaa ja kanaa proteiinin saantimielessä 2-5 kertaa viikossa kasvisperäisten (proteiinien) lisäksi. Pyrkisin syömään mahdollisimman pian treenin jälkeen, jolloin proteiinin todennäköisyys päätyä lihaksiin rasittamatta liikaa munuaisia on suurimmillaan.
Lopuksi mainittakoon, että lähes mikä tahansa alkoholimäärä heikentää merkittävästi rasituksensietoa ja alkoholi myös “surkastuttaa” kiveksiä ja näin ollen laskee testotasoa.
Munuaisten suhteen hoitosi vaikuttaa asianmukaiselta ja säännöllinen hoito on hyvin tärkeää.
Terveisin,
Kinnari, Kalle Työterveyshuollon erikoislääkäri Diacor Tikkurila p. 09-775088 (seuraavat vapaat ajat kesäkuun puolivälissä)
