Olen 47-vuotias nainen. Atooppisia iho-oireita on ollut lievästi aina. Minulla diagnosoitiin astma v. 2004.Äidilläni on astma, jonka johdosta hän on joutunut jäämään aikoinaan sairauseläkkeelle ennen aikojaan (57-vuotiaana). Hänellä verestä otetut allergiatestit olivat positiiviset(koivu yms). Myös veljelläni on lieviä astmaoireita sekä atooppinen ihottuma. Sitä ennen olin parin vuoden ajan todella väsynyt, huimasi, en nähnyt kauemmaksi kunnolla ja olin muutoinkin todella väsynyt. Verestä otetut allergiatestit olivat negatiiviset, samoin crp. Sain astmalääkkeet ja ohjeet, että aina kun hengitysarvot pienenevät todella alas, niin pitää aloittaa Claritromysin 500 mg viikon kuuri sekä Prednisolon 20 mg noin 10 päivän kuuri laskevin annoksin sekä tietenkin astmalääkkeet säännölllisesti, joita ovat; Budesonid 400 mikrogrammaa kolmasti päivässä sekä Formoterol 12 mikrogrammaa kolmasti päivässä. Tarvittaessa Buventol lisäksi. Ohjeita olen noudattanut ja jouduin jäämään vuoden 2006 alusta osatyökyvyttömyyseläkkeelle, koska antibioottikuureja olen joutunut syömään keskimäärin 4-5 kertaa vuodessa ja edelleenkin. Nyt olen alkanut miettimään, että voisiko sellaisella asialla olla merkitystä, että sain keskenmenon vuonna 1991, koska verestäni löytyi bakteeri nimeltä Mycoplasma hominis. Oireina oli tuolloin korkea kuume ja vatsakivut. Onko kyseinen bakteeri sellainen, että se voi jäädä elämään elimistöön ja aktivoitua myöhemmin mm. keuhkotulehduksia aiheuttaen?
1. Todennäköisesti lukuisat antibioottikuurit ovat parantaneet tuolloisen Mycoplasma hominis-infektion. Ei ole todennäköistä, että kantaisitte kroonista tulehdusta sille. Sukupuoli- ja virtsaelimissä esiintyy ainakin kuutta mykoplasma-lajia, usein myös täysin terveiden henkilöiden limakalvoilla. Mycoplasma hominis aiheuttaa yleisimmin virtsaputken tulehdusta, mutta voi olla joskus osallisena sisäsynnytin- ja eturauhastulehduksissa, ja aiheuttaa abortin ja synnytyksen jälkeistä kuumeilua.
2. Käytättekö edelleenkin antibiootti – kuurien yhteydessä Prednisolon – kuureja, siis 4 – 5 kertaa vuodessa, säännöllisen Budesonid – hoidon lisäksi? Jos on niin, on vuosittainen kortisonin saantinne melko lailla runsasta, ja se saattaa heikentää mm. lisämunuaisten toimintaa – siis oman kortisolihormonin tuottamista. Siihenkin liittyen voi esiintyä mm. väsymystä.
3. Astman hoidon tavoitteena on mahdollisimman oireeton henkilö, jonka keuhkot toimivat mahdollisimman normaalisti järkevällä lääkityksellä, joka ei aiheuta kohtuuttomia sivuvaikutuksia. Saatatte olla etäällä tavoitteesta. Nyt kannattaa hakeutua keuhkosairauksien erikoislääkärin vastaanotolle, jotta selvitettäisiin, miksi astma ei pysy kunnolla tasapainossa varsin runsaalla lääkityksellä. Syitä voi lukuisia ja monia samanaikaisestikin.
