Olen 26v 160cm, 50kg nainen ja vaivani on huimaus, heikotus ja pyörryttävä tunne. Niskani ovat menneet jumiin n.3kk aikana ja alkaneet oireilemaan eri tavoin: huimausta, posken ja kaulan puutuminen,jäykkyys, korvakipu, kallonpohjan / takaraivon puutumista, päälaelle säteilevää pistelyä, ja valoarkuutta (loisteputkivalot), katseen yhteen paikkaan ylläpitovaikeuksia sekä varjostumien näkemistä sekä päänsärkyä. Inhottavin oire, on äkillinen heikotus ja pyörtymisen tunne (humahdus), kuin verenpaine laskisi, etenkin jos jännitän tai stressaan esim. esiintymistä. Kerran meinasin pyörtyä myös yksin työhuoneeseeni, fasettilukot olivat syynä tuolloin. Lisäksi nyrkkeillessä tuli samanlaista heikotusta. Ennen jännittäminen on ollut ns. normaalia. Tiedän paniikkihäiriöstä enkä koe, että tämä on sitä, sillä ainut oireeni on tämä heikotus ja pyörtymisen tunne, ei hyperventilointia, kiihtyvää sykettä tms. Minulla on migreeni, johon en syö jatkuvasti lääkkeitä. Olen käynyt 4 krt omt:ssä, mutten ainakaan vielä ole saanut apua. Oireet kestävät, n. 5s- 15min. Sen jälkeen ei maistu ruoka ja saattaa tulla päänsärky. Korviani ei ole tutkittu,kuuloni on ok. Välillä korvat menevät lukkoon ja tulee tinnitusta. En käytä mitään lääkkeitä ja verenpaineeni on ok. Voiko niskaongelmat provosoida jännittämistä ja lisätä oireita? Vai voiko nämä liittyä migreeniin? aina tästä ei seuraa päänsärkyä. Harrastan liikuntaa säännöllisesti. Jos oireet eivät lopu, tuleeko minun mennä tutkimuksiin tai fysikaalisiin hoitoihin? mikä lääke voisi auttaa oireitani & rentouttaa esiintymistilaisuudessa, siten ettei kuitenkaan nukuta/verenpaine laske liikaa?
Kuvaus sopii parhaiten krooniseen tensioniskaan, lisäksi esiintyy joitakin migreenin piirteitä, jotka eivät sellaisenaan vielä oikeuta diagnoosiin. Myös korvien lukkiutuminen ja tinnitus on melko tavallista vaikeassa tensioniskassa. Ilmeisesti mitään valtimotaudin riskitekijöitä ei ole todettu, ei siis myöskään verenpainetautia. Tensioniskan diagnoosi tulee varmistaa lääkärin vastaanotolla, tähän ei välttämättä tarvita neurologia. Näin vaikeat oireet edellyttävät hoitoa, ja kyseeseen voi tulla sekä lääkehoito että fysioterapia. Estolääkitykseksi voisi sopia parhaiten amitriptyliini yhdessä lihasrelaksantin kanssa, viimeksi mainituilla tosin on aika paljon väsyttäviä sivuvaikutuksia. Estohoidon pituus on yleensä kuukauden luokkaa. Niskan paikallishoitoon kannattaa käyttää säännöllisesti myös apteekin tulehduskipulääkegeeliä, joita saa pienen määrän myös ilman reseptiä. Estohoitoon kuuluu myös ergonomisten seikkojen huomioiminen. Joissakin tapauksissa vaikean tensioniskan syynä voi olla purentavirhe tai taittovirhe, joiden korjaaminen voi parantaa vointia. Bruksismi eli hampaiden yöllinen pureminen on myös tavallinen syy, jonka hoitoon sopii parhaiten purukisko mutta myös eräät lihaksia rentiouttavat lääkkeet. Kuten kysymyksessä todetaan, usein syntyy noidankehä jossa niskavaiva provosoi jännittämistä ja päinvastoin. Tensioniska on myös tärkeimpiä migreenikohtauksia laukaisevia tekijöitä, joten tension hoito vähentää usein tehokkaasti migreenikohtausten määrää ja vaikeusastetta.
