Olen 42-vuotias nainen. Sairastan astmaa, muutoin terve.
Olin tulossa työpaikan portaita alas, ala-askelmalla astuin vasemmalla jalalla jotenkin huonosti kengän syrjälle, horjahdin ja “tipahdin” vasemman jalan päälle portaalta alas. Polvi vääntyi sisäänpäin ja jalkaterä jäi portaan reunalle ylemmäksi. Polvi rutisi ja kipu oli kova. Pääsin kynkkäämään pyörälle ja lähdin ajamaan kotiin päin. Varovainen ajo onnistui kivun kanssa. Ensimmäisessä risteyksessä jouduin laskeutumaan pyörältä ja samassa menin nurin, polvessa oli valtava tuska eikä se ottanut ollenkaan päälle. Tuntui kuin koko polvi muljahtaisi sisäänpäin. Pääsin taas jotenkin pyörälle ja ajoinkin työterveysasemalle, joka onneksi oli vain n. 200 m päässä. Siellä pyörältä laskeutuessa sama juttu, jalka ei ota päälle ja muljuaa, kipu sietämätön. Makuulla ollessa polven sai kannateltuna ojennettua ja koukistettua, sivuliike ei onnistu kivun takia. Sitten mentiin päivystyspolille. Siellä otettiin rtg, tunnusteltiin. Polveen laitettiin tukiside, annettiin kepit. Jalalla en saa ensimmäisen viikon aikana varata yhtään. Tällä hetkellä, kun tapaturmasta kulunut 2 pvää: Kipua on, mutta lääkitys (Tramal) pitää kipua siedettävänä. Ojennus ja koukistus onnistuu, mutta ihan suoraksi ei mene, jotenkin polven takaa tuntuu jäykistyneeltä ja pientä kipua. Koko polvessa pientä turvotusta, eniten lumpion vieressä sisäsyrjällä ja siinä kohdassa myös verenpurkaumaa ihon alla.
Lääkärin lausunnossa sanotaan mm. näin: “Patella ei palloteeraa. Vetolaatikkokoe stabiili. Palpoiden aristus mediaalisesti polven kohdalla. Polven liikkeet hyvät, polven saa ojennettua suoraksi. Rtg-kuvassa ei poikkeavaa. Nivelpinnat siistit. Nivelrako ei ole levennyt. Mikäli polvi alkaa turpoilla tai jalalla ei voi viikon sisällä kunnolla astua, uusi yht.otto päiv:een. Mediaali nivelsidevammalta vaikuttaa. Herkästi yhteydenotto kir.pkl:lle, mikäli jalka ei ala korjaantua”
Helmikuussa 2003 kaaduin luistellessa samalle polvelle samaan tapaan, mutta lievemmin jälkiseuraamuksin. Silloin polvi turposi ja oli kipeä. Polvi meni silloin tällöin kivuliaaseen lukkoon ja joskus kääntyessä se paukahti ja siinä tuntui kipua. Yöllä heräsin ajoittain, kun kylkeä kääntäessä polvessa tuntui kova kipu sisäsyrjällä. Polvesta ei otettu rtg-kuvia eikä sitä tuettu mitenkään, päätettiin seurata pari kuukautta. Parissa kuukaudessa lukkiutumiset loppuivatkin, kesällä vielä muutamia paukahduksia kääntyessä, mutta ei enää kipua.
Liikuntaharrastuksiani ovat pyöräily, sulkapallo, rullaluistelu ja kävely, enkä missään nimessä haluaisi niistä luopua paitsi ehkä rullaluistelusta. Nyt minua pelottaa, että polvesta tulee “lonkku”, enkä uskalla enää pyörän päältä laskeutua ilman ikuista muljahduksen pelkoa (pyörä on ainoa liikuntavälineeni, en autoile)
Lääkärinlausunnossa mainittiin, että pitää herkästi ottaa yhteyttä pkl:lle, ellei oireet helpotu. Nyt kysynkin, pitäisikö minun pyytää/vaatia magneettikuvausta tai tähystystä esim. kierukkavaurioiden toteamiseksi? Jos polvessa on pelkkä nivelsiteen vamma, paraneeko polvi ilman leikkausta vakaaksi? Onko leikkausesta yleensä tällaisissa polvivammoissa hyötyä? Nopeuttaako se paranemista?
Minua huolestuttaa se, että polvi tuntui kääntyvän “nurinpäin”, kun sille yritti varata eikä sillä pysynyt pystyssä yhtään. Ja kuten tahansa tässä tilanteessa, haluaisin polveni kerralla hoidettavan kuntoon.
Ortopedian erikoislääkäri pystyy muutaman päivän kuluttua vammasta kliinisellä tutkimuksellaan melko pitkälle määrittämään, minkätyyppisestä vauriosta on kyse. Suosittelen vaihtoehtona ajan tilaamista yksityiselle ortopedille kotiseudullasi.
Sisäsivusiteen täydellisen repeämän tunnistaminen on kiireisintä. Diagnoosi tehdään käsin tutkien. Sen hoito on ei-leikkauksellinen. Polvi tuetaan saranatuella sivusuunnassa siten, että kuudessa viikossa täyteen lujuuteen paraneva sivuside paranisi mahdollisimman tukevaksi.
Kertomuksessasi on paljon eturistisiderepeämään viittaavia piirteitä. Senkin diagnoosiin päästään kliinisellä tutkimuksella. Diagnoosi varmistetaan mielellään magneettitutkimuksella.
Kertomuksesi sopii myös nivelkierukan repeämään. Diagnoosi varmistuu magneettitutkimuksella.
Haluaisin kliinisellä tutkimuksella varmistaa, ettei polvilumpiosi ole käynyt sijoiltaan (siihenkin viittaavia piirteitä olet kertonut kysymyksessäsi).
Silloin kun nivelsidevammojen olemassaolo pystytään kliinisellä tutkimuksella suurella todennäköisyydellä poissulkemaan, voidaan suoraviivaisesti käyttää tähystystä tutkimusmenetelmänä (joka sitten tarvittaessa muuttuu myös hoidoksi). Sinun tapauksessasi tuskin kuitenkaan magneettitutkimusta kannattaa jättää tekemättä.
Sinun tapauksessasi itse tutkisin Sinut kliinisesti. Tiedän jo nyt tarvitsevani Sinun tapauksessasi magneettitutkimuksen lisäksi. Tutkimustuloksen saatuani voisin kertoa Sinulle vamman luonteen ja miten se hoidetaan. Magneettitutkimuksella varmistuvan mahdollisen eturistirepeämäsi voisin näin valmistautua hoitamaan jo ensimmäisessä tähystyksessä.
Esimerkiksi minun yhteistyölaitokseni Koskimagneetti Tampereella pystyy järjestämään yleensä artoscantutkimuksen (ns pikkumagneetti, nivelmagneetti) noin yhden vuorokauden sisällä siitä kun sen tilaan. Tutkimusta seuraavana päivänä kerron potilaalle puhelimitse tuloksen ja hoitosuunnitelmani. Koskimagneetissa artoscan tutkimuksen omavastuu (Kela-palautuksen jälkeen) on noin 150 euron luokkaa.
