Hei! Olen 45 v. mies ja kärsinyt talven eturauhastulehduksesta (kai?). Oireet alkoivat lokakuun lopulla. Ensimmäiset tuntemukset olivat samana päivänä, kun kuulin isäni virtsarakkosyövän huonosta ennusteesta (korvien väli). Oireina alavatsassa erilaisia tuntemuksia, jotka viikon sisällä keskittyivät lähinnä kiveksiin säteileväksi jomotukseksi. Yleislääkäri tunnusteli eturauhasen ja totesi sen olevan turvoksissa (ei kyhmyjä, tms). Arka se ei tunnusteltaessa ollut. Samalla otettiin virtsanäyte, joka oli puhdas. Sain antibioottikuurin; Ciproxin 500mg 2/pv, 5päivää. Eli diagnoosina siis tulehdus. Parin päivän päästä verikoe PSA:ta varten sekä uudelleen lääkärille pahentuneiden oireiden takia (eri lääkäri). Tämäkin lääkäri tunnusteli rauhasen ja totesi saman kuin edellinenkin. Oireisiin tulehduskipulääkettä Motifene dual 75mg 2/pv, 2viikkoa. Muutama päivä odottelua ja sitten lääkärille (taas eri) kuulemaan PSA:n tulos, joka oli 0,8. Jomotukset lieventyneet, kuitenkin olemassa. Lähete ultraääneen (vatsa ja virtsatiet). Jäännösvirtsa 6ml ja prostata 26g. Vähän kalkkia. Muuten kaikki ookoo. Joulukuun alussa soittelin lääkärille, kun oireet sitkeästi päällä. Lääkäriasemalla ei ole urologia, joten sain ajan kirurgian erikoislääkärille tammikuun alkuun. Lääkäriä odotellessa oireet lievenivät ja muuttuivat. Uutena tuntemuksena oli ikään kuin oikean kiveksen ja kyljen välissä olisi kiristävä kuminauha. Kirurgi kertoi tulehduksen usein ikään kuin ”kuroutuvan” siemenjohtimeen, joka kiertää kuljen kautta. Tästä siis ”kuminauhamaisuus” em. kohdissa. Hän myös tunnusteli eturauhasen ja löysi sen oikealta puolelta kipeän kohdan. Vasemmalla sama paikka ei kipeä ollut. Sain reseptit siltä varalta, että oireet yltyisivät. Eli akuuttiin vaiheeseen antibiootti Tarivid 200mg ja tulehduskipulääke Naprometin 500mg. Kirurgi kehoitti kärsivällisenä odottelemaan kesää, jolloin hänen mukaansa oireet kyllä häipyisivät lämpimämpien ilmojen myötä. Tämän jälkeen oli kuukauden verran oireetonta. Sitten helmikuun lopussa alkoi jomotus ja söin em. kuurit 2/pv, 10 päivää. Oireina paineen tuntua alavatsassa, ”kuminauhakiskontaa” oikeaan kylkeen (tämä oire tosin häipyi parissa viikossa) sekä jomotusta alavatsassa ja kiveksissä. Lääkkeillä mielestäni ollut mitään vaikutusta oireisiin. Myöhemmin on ilmaantunut jomotusta ja kirvelyä siittimessä etenkin aina virtsauksen jälkeen. Oireet ovat pääsääntöisesti kuitenkin olleet enemmän tuntemustyyppisiä, kuin kivuliaita. Eikä niitä esiinny koskaan nukkuessa.
Sitten vielä virtsaamisvaivoistani yleisesti. Yölliset WC herätykset ovat olleet arkipäivääni niin kauan kuin muistan (toistakymmentä vuotta ainakin). Yleensä riittää kerta, mutta viime vuosina on ilmaantunut silloin tällöin parinkin yön pätkiä (kerta/kaksi kuukaudessa), jollon joudun juoksemaan pari, kolmekin kertaa yössä WC:ssä. Näille kerroille en ole löytänyt mitään yhteistä nimittäjää. Talven aikana päällä ollut tulehdus ei ole mielestäni vaikuttanut virtsaamistiheyteen.
Onko kertomuksessani jotain sellaista, minkä vuoksi kannattaisi hakeutua esim. yksityisen urologin vastaanotolle? Onko jokin tutkimus mikä kannattaisi vielä tehdä (esim. eturauhasen ultraääni peräsuolen kautta, kivesten ultra, tms)? Onko mahdollista, että vaivojeni takana olisi sittenkin joku muu sairaus kuin eturauhasen tulehdus? Vai onko minun kuitenkin järkevintä vaan odotella kesää? Niin, ja hyvää kesää sinnekin!
Olihan tavallinen virtsanäyte tarkistettu? Oireenne on tutkittu jo varsin perusteellisesti ja diagnoosiksi on varmistunut prostatiitti, eli eturauhastulehdus. Urologian oppikirjan mukaan pitkäkestoisia eturauhasvaivoja potevalle kannattaisi kertaalleen tehdä peräsuolen kautta eturauhasen ultraääni. Oman kokemukseni mukaan tällaisissa tapauksissa ultraääni tuo kuitenkin valitettavan vähän todellista lisäinformaatiota. En pidä käyntiä urologin vastaanotolla mitenkään välttämättömänä. Ensiarvoisen tärkeää kroonisessa prostatiitissa on hyvä lääkäri-potilassuhde. Prostatiitti ei altista syöpäsairaudelle ja sen komplikaatiot ovat harvinaisia. Yhteenvetona siis kehottaisin Teitä olemaan liikoja murehtimatta ja odottamaan kesää kaikessa rauhassa. Sakari Jokelainen, urologi
