Olen 37-vuotias aikaisemmin terve nainen, 56 kg/162 cm. 2003 kesällä oikeaan jalkaan tuli epämääräisiä lieviä tuntemuksia: puutui helposti, autolla ajaessa vaikeuksia tunnistaa miten paljon painoi polkimia. Heinäk.-03 vasemmasta silmästä hävisi hetkellisesti näkö: ilmiö oli kuin samea harmaa linssi olisi asetettu silmän keskelle, silmällä ei nähnyt ollenkaan, näkö palautui 45 minuutissa. Jälkeenpäin silmälääkäri ei löytänyt silmästä mitään poikkeavaa. Näköni on aina ollut hyvä, ei lasien tarvetta. Tästä kuitenkin jäi näkökenttään paljon mustia langanpätkiä sekä sameampia läiskiä ja muutama harmaa piste, jotka ovat siellä edelleen. Jalkaoireet lisääntyivät syksyn 2003 aikana: kihelmöintiä jalkapohjissa molemminpuolisesti, puutumista säärissä/pohkeissa, reidet voimattomat, sääret jäykät, vaikeuksia portaissa. Kävelylenkit (50-60 min) onnistuvat ilman taukoja, mutta jälkeenpäin jalat ovat koko loppupäivän/illan todella jäykät sekä aina aamuisin ja liikkumattomuuden jälkeen. Myös lievää horjahtelua ja kompurointia sisällä ja ulkona. Kaksi kertaa sisällä ollessa oikeaan jalkaan tullut ‘kouristus’ kestoltaan enintään 10 minuuttia, jonka aikana jalalla ei ole ollenkaan voinut astua.
Lokak.-03 neurologilla, joka totesi erittäin vilkkaat refleksit, tasapainossa poikkeavaa (en pystynyt kävelemään suoraa viivaa pitkin vaan horjahtelua), tavallisessa kävelyssäkin jotain poikkeavaa: ‘oikealle päin suuntautuva…jokin’, vapinaa käsissä ja jaloissa, vaalea papilla vasemmalla. Epäilynä MS-tauti ja seuraavat tutkimukset: pään magneetti ja selkäydinpunktio normaalein tuloksin, samaten VEP. Tammikuussa tehtiin myös SEP, rinta- ja kaularangan magneetti sekä ENMG, ei mitään poikkeavaa missään. Kontrollikäynti toukok.-04, jos oireisto jatkuu niin mahdollisesti uusi pään magneetti? Talvella otettiin vielä asetyylikoliinireseptoriarvo, joka sekin normaali sekä jo aikaisemmin työterveyslääkärillä sokeri-, kilpirauhas-, natrium-, kalium- ym. arvoja normaalein tuloksin. Lisänä tässä kaikessa vielä ajoittain sydämentykytyskohtauksia, joskus monena päivänä peräkkäin kymmeniä kohtauksia päivässä, joskus ei viikkoon mitään. Sydänfilmi otettu 2 kertaa, normaali, Propralia määrätty tarvittaessa.
Voiko jokin muu sairaus kuin MS aiheuttaa tälläisiä oireita? Tai voiko MS oireilla näin näkymättä vielä missään kuvauksissa/tutkimuksissa? Voisiko lannerangan magneettikuvauksessa ilmetä mitään? Miten näköhermotulehdus todetaan? Olisiko minulla ollut se??
Jalkaoireet eivät ole yhtään helpottaneet, eikä näkö palautunut normaaliksi. Jaloissa oireet ovat molemminpuoliset, myös vilkkaat refleksit. Eikö MS yleensä oireile enemmänkin toispuoleisesti? Joudunko nyt vain odottamaan, että pääkuvaan tulee plakkeja, jos edes ikinä tulee? Mitä muuta vielä voisi tehdä/tutkia vaiko mitään? Neurologi painotti, että oireeni ovat keskushermostoperäisiä, eivät toiminnallisia eikä ‘korvien välissä’ jota jo itse epäilin, todeten myös että oireet voivat loppuakin.
Kuvatut oireet ja löydökset viittaavat tosiaankin ensisijaisesti MS tautiin tai muuhun multifokaaliseen (useammassa paikassa samanaikaisesti esiintyvään) keskushermostosairauteen. Useimmat tällaiset sairaudet näkyvät vahvakenttämagneettitutkimuksessa mutta joissakin tapauksissa voidaan tarvita gadoliniumtehostus ennen kuin diagnoosiin päästään. Suoritetut tutkimukset ovat perusteellisia ja oikein suunnattuja ja puhuvat siis MS tautia ja keskushermoston tulehduksillisia sairauksia vastaan. Jos näön tarkkuus ja kuvio-VEP ovat normaalit, on sairastettu näköhermon tulehduskin hyvin epätodennäköinen. Tämä voisi toisaalta viitata oireiston toiminnalliseen (ilman elimellistä sairautta ilmeneviin oireisiin) syyhyn mutta toisaalta oireet ja kliiniset löydökset sopivat paremmin keskushermostosairauteen. Tilanne jossa oireet ovat selvät mutta tutkimukset eivät osoita mitään poikkeavaa on erotusdiagnostisesti haasteellinen ja potilaan ja ehkä hoitavan lääkärinkin kannalta turhauttava. Tällaisessa tilanteessa seuranta on tosiaankin looginen vaihtoehto ja osa tutkimuksista joudutaan sen jälkeen uusimaan, tärkein näistä on varmaankin aivojen tehosteinen vahvakenttämagneetti. Jos oireet tai löydökset lisääntyvät, tutkimus voidaan suorittaa jo ennen suunnitellun seuranta-ajan loppua. Se että kaikki tutkimustulokset ovat olleet normaalit on toisaalta rauhoittava asia siinä mielessä että mistään kovin vakavasta asiasta ei loppujen lopuksi tuntuisi olevan kysymys. Näin ollen kannattaa elää mahdollisimman normaalia elämää ja ottaa yhteyttä hoitavaan neurologiin suunniteltua aiemmin vain jos oireisto selvästi vaikeutuu.
