Terve.fi

Kysy asiantuntijalta sairauksista - 16578

Sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Ilkka Kuisma
Julkaistu 12.12.2003

Kysymys:

Hei, Taustatiedot: Olen 39-vuotias nainen, 165/97, painoni on vaihdellut mutta olen aina ollut vähintään lievästi ylipainoinen, harrastanut kuitenkin paljonkin liikuntaa, nuorempana kilpauintia, myöhemmin jumppaa ja tanssia, minulla on 7v tytär. Ei allergioita. Suvussani on paljon 2-tyypin diabetesta ja sepelvaltimotautia. Oireeni ovat monimuotoisia ja suuresti elämääni haittaavia. Oireet ovat alkaneet vuosina 95–96, siihen saakka vaivoina lähinnä jännitysniska ja tavanomaiset flunssat. Eri tutkimuksissa todettu molemminpuolinen TOS syndrooma, scheuermannin tauti, fibromyalgia kaikkineen kuvioineen, menierin tauti, migreeni, arthralgia, muutamia lipoomia… Eniten haittaavina oireina tällä hetkellä todella merkittävä lihasjäykkyys (ehdin ”täysin jämähtää” jo 15 min bussimatkan aikana, esim. elokuvissa käyminen ei tule kuuloonkaan), aamuisin en tahdo pystyä kävelemään kun jalkapohjat ja selkä ovat hyvin jäykkiä ja kipeitä. Kipua ja jäykkyyttä on ”joka puolella” kädet, jalat, rintakehä, lantio…Leposärky ei ole kovin merkittävä, paitsi rintakehässä, mutta mitkä tahansa liikkeet aiheuttavat kipua. Kivut ja jäykkyys ovat nimenomaan lihaksissa ja nivelten vieruskudoksissa, ei nivelissä. 17-20v ikäisenä sairastin useita polyartriitteja (polvet ja sormet). Nykyinen oireiluni ei muistuta näitä. Aikaisemmin kipu ja jäykkyys helpottivat jonkun verran liikkeelle lähdön jälkeen mutta eivät enää paljoakaan. Jokainen paikallaolo jäykistää. Limakalvojen (suu, silmät, hengitystiet, emätin) kuivumisoireet ovat pahentuneet merkittävästi. Suu on koko ajan kuiva, silmiin laitan Oculacia 6x päivässä, eikä riitä. Kurkku, poskiontelot ja ylähengitystiet ärtyvät todella vähäisestä (kylmä ilma, suljetunkin ikkunan lähellä nukkuminen, jäätelön syönti). Kärsin lievästä pahoinvoinnista (en ole raskaana), joudun käymään useasti vessassa, muutaman askeleen juoksu salpaa hengityksen, olen esim. joutunut poistumaan junasta juuri sinne juostuani koska en kyennyt hengittämään, (”hirtti kiinni”, ei paniikkihäiriötä). Erilaisia vaivoja siis riittää kyllästymiseen. Ainoana lääkkeenä käytän tällä hetkellä Panadol Extendia 665mg tarvittaessa. Useita muita lääkkeitä olen kokeillut mm. Triptyl, Limbitrol, ei vaikutusta. Tulehduksellisten reumasairauksien osalta minua on tutkittu hyvin vuosina 98–99, laajasti laboratoriotutkimuksia, mm. HLAB-27-antigeeni, tumavasta-aineet, yersinia ja borrelia vasta-aineet. Kaikki ok. Ainoastaan S-kalsium hieman matalahko (2.13), todettu toistuvasti (syön kyllä juustoa, juon maitoa) ja vasemmassa sternoklavikulaarinivelessä selvä paikallinen kertymä. Ei selviä tulehduksellisia reumasairauksia. Nyt varsinaiset kysymykset: 1) Verikokeissa Sili-ab yli 250, muut maksakokeet kuitenkin normaalit. Mitä merkitystä/yhteyttä tällä tuloksella on yllämainittuihin oireisiin nähden jos mitään? Käsittääkseni kyseinen arvo on huomattavan korkea, mistä se kertoo ja onko syytä ”pitää silmällä” 2) Jos v.98–99 on selvitetty Sjögrenin syndroomaa vasta-aine mittauksella (ei Sjögreniä) niin voiko erityisesti kuivumisoireiden merkittävä paheneminen viitata kuitenkin mahdolliseen Sjögreniin vai onko kyseessä erityisen hankala, tasaisesti paheneva fibromyalgia? Kannattaako hakeutua uusiin tutkimuksiin Sjögreniä silmällä pitäen? Mikä on varmin keino selvittää mahdollinen Sjögren? Kuinka luotettavia ovat SS vasta-aine testit? 3) Onko mielestänne oireissani jotain sellaista joka kaipaisi tarkempaa tutkimista vai selittyykö monimuotoinen oireilu yllämainituilla diagnooseilla + ylipainolla? 4) Koska oireistoni on hankala ja monimuotoinen niin minkä alan lääkäri olisi paras hallitsemaan hoitoni kokonaisuutta? Reumatologi, sisätautilääkäri, fysiatri, yleislääkäri? Haluaisin pysyvän hoitosuhteen jossa ”koko oirepaketti” olisi kohtuullisesti hallinnassa. Kiitos vastauksesta,   ystävällisin terveisin ”vaivoihinsa perin pohjin kypsynyt”

Näytä vastaus

Vastaus:

Fibromyalgia on reumaattinen, vielä epätaäydellisesti tunnettu pehmytosakudoksia koetteleva tauti, johon säryt ja lihasoireenne kyllä sopivat. Sjögrenin syndrooma (SS) on krooninen tulehduksellinen autoimmuunisairaus, joka voi ilmetä vain kuivien limakalvojen oirein (sicca syndrooma)tai reumaan tai muuhun sidekudossairauteen liittyen. Teidän oireenne sopivat klyllä monelta osin sicca syndroomaan. Siihen assosioituu HLA B8 DR3 antigeeni, ei niinkään HLA B27. Diagnosoinnissa ovat tärkeitä positiivinen Schirmerin testi, joka mittaa kyyneleritystä ja vielä paremmin huulikoepala, joka on herkkä ja spesifinen koe ja antaa paitsi diagnoosin myös kuvan taudin vaikeusasteesta. Laboratoriokokeista autoantibodit eli kudosvasta-aineet (raumatekijä, tumavasta-aineet, parietaalisolu, thyreoglobuliini-,mitokondriaali- ja myös sileälihas-vasta-aineet) ovat usein positiivia. Sili-Ab 250 on koholla oleva arvo ja voi liittyä Sjögrenin syndroomaan. Autovasta-aine SS-B on positiivinen n.90%:ssa sicca syndrooma -potilailla. Mielestäni kannattaa hakeutua jatkotutkimuksiin SS:n suhteen oireiden jatkuessa ja pahennuttua. Varmin diagnostinen keino on huulikoepala. Limakalvojen kuivuus ei selity fibromyalgialla eikä ylipainolla. Reumatologia tai sisätautilääkäri ovat sopivimmat spesialistit selvittämään diagnosoinnin ja hoidon.

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.