Miten otetaan hyvä iholähikuva?
Mieluiten käytetään kuvauslaitetta, jossa on erityinen makrokuvaustoiminto. Kameroissa ja kännyköissä sen symbolina on useimmiten kaksiterälehtisen tulppaanin siluetti. Mikäli kuvauslaite ei osaa tarkentaa riittävän lähelle, voi kokeilla kuvata kauempaa mutta mahdollisimman suurella pikselitarkkuudella. Tällöin otettua kuvaa zoomaamalla saadaan usein kelvollinen käsitys ihomuutoksen lähiulkonäöstä. Kun ihoa makrokuvataan, salamasta on joskus haittaa, sillä rasvainen iho heijastaa salamavalon takaisin kameran linssiin. Ihon voi kokeilla pestä saippualla ennen kuvaamista tai käyttää jotain toista valonlähdettä, joka tulee eri suunnasta kuin mistä ihoa kuvataan. Aurinko (kuvaaminen kirkkaassa päivänvalossa) tai kirkas pöytälamppu voi toimia. Kuvatessa varotaan, ettei kameraa pitelevän käden varjo osu kuvattavalle ihoalueelle.
