Terve.fi

Etenevät lihasoireet

Hannu Laaksovirta

neurologian erikoislääkäri

Hannu Laaksovirta

Kysymys:

Hei Hannu!

Olen 36-vuotias nainen, joka synnytti ensimmäisen lapsensa marraskuun 12. päivä viime vuonna eli noin kolme kuukautta sitten. Kiireellisenä sektiona tapahtuneen synnytyksen jälkeen alkoivat monenlaiset oireet: voimakas pitting-turvotus jaloissa, korkea verenpaine (170/100 korkeimmillaan) ja rytmihäiriöitä/sykemyrskyjä runsaasti. Asiaa tutkittiin Jorvissa ja kardiologi totesi pelkästään jaloissa kuutisen kiloa nestekertymää, sydän oli muutoin ok, samoin keuhkokuvat. Virtsassa ei ollut proteiinia joten eklampsia suljettiin myös pois. Painoa kertyi raskauden aikana n. 25 kiloa, mutta synnytyksen jälkeen painoa oli vielä enemmän, 28 kiloa lähtötasosta. Oireet lähtivät helpottamaan ensimmäisten viikkojen aikana pikku hiljaa, turvotukset laskivat ja paino lähti sen myötä putoamaan hyvällä vauhdilla. Verenpaineeseen sain Albetol-lääkityksen (ensin 2 × 100 mg/vrk, sitten 1 × 100 mg/vrk), nyt olen lopettanut lääkityksen sillä verenpaine on asettunut melko hyvin n. 110/70 tienoille. Normaalisti verenpaineeni on n. 100/60 eli melko lailla matala.

Erikoisemmat oireet alkoivat vuoden vaihteen tienoolla. Avatakseni näitä kunnolla kerron vähän kauempaa ja aihepiireittäin:

KILPIRAUHANEN: Olen sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa vuodesta 2004, jolloin diagnosoitiin autoimmuunityreoidiitti ja määrättiin Thyroxin-lääkitys. Annos on vaihdellut vuosien varrella ja viime vuosina TSH on ollut sen verran labiili, että annosta on jouduttu viilaamaan useasti. Vuoden 2014 joulukuussa verikokeessa ilmeni, että kilpirauhasen vasta-aineet S-TPOAb oli >1300, TSH ja T4V tuolloin kuitenkin viiterajoissa. Ennen raskautta Thyroxin-annostus oli 1,5 × 0,1 mg ja arvot viiterajoissa, mutta heti raskauden toteamisen myötä maaliskuussa 2015 se nostettiin 1,75 × 0,1 mg:an. Raskauden loppuvaiheilla annostus nostettiin siten, että viitenä päivänä viikossa 2 × 01, mg ja kahtena päivänä viikossa 1,75 × 0,1 mg, koska TSH oli lähtenyt taas nousuun.

Tasan kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen eli 26.11. TSH oli 2,99 ja T4V 15,10 eli viiterajoissa. Thyroxin-annos pidettiin samana kuin raskauden loppuvaiheilla. 31.12.2015 otettiin jälleen kokeet ja tuolloin TSH oli 0,02 ja T4V 23,80 eli hieman liikatoiminnan puolella. Thyroxin-annos laskettiin 1,5 × 0,1mg päivittäin. Kilpirauhastestit uusittiin 1.2.2016, jolloin arvot olivat pysyneet samoina eli hieman liikatoimintaisina, TPOAb oli 426. Nyt Thyroxin-annostus on 1,25 × 0,1 mg päivässä ja kahden viikon päästä on tarkoitus jälleen hieman laskea annostusta.

RYTMIHÄIRIÖT: Vuoden 2013 alussa kovan treenaamisen myötä alkoivat muljahtelut rinnassa, jotka todettiin holter-kokeessa kammioperäisiksi lisälyönneiksi. Lyöntejä tuli joitakin tuhansia vuorokaudessa. Rasitustestissä lisälyönnit katosivat maksimisykkeille päästyä (170bpm). Rytmihäiriöitä on nytkin, mutta ei häiritsevästi.

NEUROLOGISET OIREET: Raskauden aikana huomasin kesken ruokailun kahteen eri otteeseen, että kieleni oli puutunut. Puutuminen meni ohi alle tunnissa. Raskauden loppupuolella vasemman säären alaosaan vasemmalle puolelle tuli noin pullonpohjan kokoinen ’muurahaistuntemus’, jossa tuntui kuin ihon alla olisi pienenpientä värinää. Tuntemus oli sykkiväluontoista, ei siis täysin katkotonta vaan muutama sekunti kerrallaan. Synnytyksen jälkeen oire oli pari viikkoa poissa, mutta palasi. Joulukuussa ilmeistyi samanlainen tuntemus selkään, vasemman lavan tienoolle. Tuntemus on ajoittain siellä edelleen, joskin vähenevässä määrin.

Turvotuksen laskettua jaloista alkoi leposärky molemmissa jaloissa sekä oikeassa reidessä elohiiri. Leposärky laantui muutamassa viikossa, mutta jalat olivat kankeat ja särkyisät liikkeelle lähtiessä ja alkoivat särkeä kävelemisen jälkeen. Tämäkin oire on nyttemmin laantunut.

Reidestä alkanut elohiiri levisi vuodenvaihteessa muualle kehoon. Nykäykset ovat pääasiassa yksittäisiä, mutta joukossa on myös sarjoja, joita saa ihan videoitua kun näkyy niin selvästi. Nykäyksiä on ollut pääasiassa jaloissa, mutta myös muualla, käsivarsissa, sormissa, olkavarressa, mahassa, lapaluitten tienoolla ja kasvoissa. Työterveyslääkäri lähetti minut jalkojen tuntemuksien takia ENMG-tutkimukseen 4.1., jolloin nykäyksiä oli ollut ensimmäistä kertaa vasta parisen viikkoa sitten ja laajemmalle levinneet nykäykset olivat vasta alkaneet. Tutkimus tehtiin vain alaraajoihin ja se oli normaali. Pari viikkoa tämän jälkeen oli ensimmäinen tapaaminen neurologin kanssa. Neurologin tutkimuksessa lievää toispuoleisuutta reflekseissä, muutoin kaikki normaalia. Lähete pään ja selkärangan magneettikuviin, jotka olivat kumpikin täysin ok.

28.1. huomasin oikeassa etureidessä pienen kuopan ja että en saa oikean jalan polvilumpiota liikuteltua seistessäni paikallani. Vasemmassa kyllä liikkuu. Tarkoitan siis liikettä kun seison jalat suorina paikallaan ja heilautan polvimollukkaa ylöspäin. Tämän huomattuani menin heti työterveyslääkärille, joka totesi, että voimat ovat tallella, mutta patellarefleksi on vasemmalla vilkkaampi. Pääsin samana päivänä eli 29.1. uuteen ENMG-tutkimukseen. Tutkimuksessa tehtiin vain myografia, ei neurografiaa ja se tehtiin kaikkiin raajoihin sekä selkään ja suun ylle. Kaikki normaalia.

Seuraavana päivänä ENMG:stä huomasin, että oikean käden hauislihas ei näytä jännitettynä enää samalta kuin vasen. Paljon treenanneena tunnen kroppani lihaksiston hyvin ja hauis on selkeästi erilainen. En saa hauista enää jännittymään ja se pieni jännitys minkä siihen saan, häviää vaikka ylläpidän puristusta. Lihas ikäänkuin elää omaa elämäänsä. Viimeisimpänä huomasin vasemman jalan pohkeessa saman ilmiön. Lihas ei jännity samalla tavalla kuin vasen ja jännitys purkautuu vaikka yritän ylläpitää sitä. Lihas ikäänkuin valuu alas enkä voi sille mitään. Oikean jalan reidessä olleen kuopan kaveriksi on polven yläosaan oikealle sivulle tullut toinen vähän suurempi kuoppa.

Näitten mainittujen lisäksi olen huomannut, että pakaralihakseni, jotka aiemmin olivat treenatut ja pyöreät, roikkuvat nyt täysin ilman lihaksia ja istuessa tunnen luut selkeästi. Olen profiilista katsottuna suora takapuoleni kohdalta ja ero on huomattava aiempaan verrattuna. Lonkkien kohdalle on niin ikään tullut pienet kuopat ja luut erottuvat selkeästi kyljellä maatessa. Huomaan tämän koska imetän kyljelläni. Vasen puoli on pahempi lonkkien osalta ja vasemman puolen lonkka on ainoa, jossa tunnen pientä särkyä, muuten olen kivuton.

Oireitten lisääntymisestä johtuen kävin tänään Jorvin päivystyksessä. Patella-refleksi oli vasemmalla vilkastunut, muutoin ei mainittavia löydöksiä. Babinski oli negatiivinen. Lihaskadon lääkärikin tunsi hauislihaksessa, mutta voimat olivat hänen mielestään edelleen symmetriset.

Käveleminen, kyykystä ja istumasta nousut onnistuvat edelleen, samoin vauvan kantaminen ja tavarat näyttävät pysyvän käsissä. Pystyn kirjoittamaan näppiksellä, kiipeämään portaita, napittamaan lapsen bodyn jne. ihan normaalisti. Missään arkisessa toimessa en vielä ole huomannut haittoja, mutta odotan koko ajan milloin surkastuneet ja omaa elämäänsä elelevät lihaksenjämät pettävät alta. Nykäykset jatkuvat, välillä on yksittäisiä voimakkaitakin joukossa. Ei selkeitä kramppeja, vain pientä maitohappotuntemusta välillä jaloissa ja pohkeissa välillä pientä kiristymistä. Lisäksi venytellessäni olen huomannut, että saan jostain syystä kämmenet lattiaan jalat suorina seistessäni todella helposti ja reilusti, siis koko kämmenen kun ennen yletyin vain sormenpäillä maahan.

Kotivaakamme mukaan lihasprosenttini pienenee koko ajan, samoin painoni putoaa kovaa vauhtia. Olen kohta kevyempi kuin ennen raskautta. Kilpirauhasen oireeksi tulkitsen lisääntyneen hikoilun ja hermostuneisuuden.

VERIKOKEISTA: Neurologi määräsi tammikuun lopulla erilaisia verikokeita, joitten sisältöä en tiedä kokonaan, mutta ALAT oli koholla 74, Ca-Ion 1,34. ALAT oli vielä marraskuussa ok. Natrium-arvot ja muut otetut (ainakin CK) olivat ilmeisesti kunnossa.

Uusi ENMG otetaan viikon päästä ja lisää verikokeita. Olen niin peloissani, että pyytäisin sinulta ystävällisesti arviota näistä oireista. Onko mitään mahdollisuutta, että kilpirauhasen tulehdus ja liikatoiminta aiheuttaisi näitä oireita vai tartunko vain oljenkorsiin? Pelkään kovasti, että diagnoosi on ALS tai muu etenevä ja tappava lihas-/hermostosairaus enkä näe tyttäreni kasvavan.

Avustasi kiitollisena, Äiti 36 v.

 

Näytä vastaus

Vastaus:

Hei Sinä Nuori Äiti,

Onnittelen terveen tyttären saamisesta, ja hyvin seikkaperäisestä kysymyksestä.

Oireisto on tosiaan monimuotoinen, mutta tässä piilee myös positiivinen puoli: kun kokonaisuutta ajattelee neuroanatomisesti ja neurofysiologisesti, ei tällä tavalla jakautuvan oireiston taustalle hevin pysty löytämään sellaista yhteistä nimittäjää, joka syvemmältä olemukseltaan sopisi olemaan ALS, muu hermoperäinen tai primaari lihastauti. Kuvio ei käytännössä sovi myöskään MS-tautiin tai sen sukuisiin ongelmiin – 100% varmuuden saaminen ei ole tietenkään itsestään selvää.

Mielestäni on syytä panna paljon painoa normaaleille MRI kuvantamislöydöksille sekä tehdyille ENMG-tutkimuksille. Kuten hieman arvelen kysyjän jo tietävän, puhuu normaali CK-arvo noin yleisesti ottaen merkittävää lihastautia vastaan. Paljon treenannut ja lihaksistonsa tunteva ihminen osaa kiinnittää huomiota eri lihasten ilmiasuun – joskus jopa liiaksikin. Jos ajattelee varsin huomattavaa painonpudotusta, ei ole ihme, että "tavaraa" lähtee ja tuntuu lähtevän vähän epäsymetrisestikin eri puolilta. Refleksien epäsymetrisyyteen ei ole tyhjentävää vastausta, mutta asiaa toki kannattaa seurata ja kiinnittää siihen enemmän huomiota, jos useamman refleksin suhteen alkaa syntyä puolieroa. Aika pienikin osin alitajuinen jännittäminen voi tällaisia eroja tuottaa. Harvinainen ei ole tilanne, jossa niska-hartiaseudun jännitystila – melko huomaamaton ja kivutonkin – tuottaa refleksipuolieroja, joita sitten on päädytty tutkimaan varsin massiivillakin RTG- ja MRI-kuvasarjoilla.

Olisin taipuivainen tulkitsemaan tilanteen seuraavasti: Kysyjällä on alttiutta autoimmuuni- ja hormonitasapainon lieviin häiriöihin. Toistaiseksi nämä ovat käytännössä näkyneet kilpirauhasen toiminnan heittelyinä. Kilpirauhaseen liittyvät asiat vaikuttavat käytännössä kaikkeen mitä elimistössä tapahtuu ja tuntuu tapahtuvan. Tähän hormonien heilahteluun tuo oleellisen lisänsä raskaus ja sen päättyminen: koko elimistö virittyy "vieraan" henkilön kohtaamiseen – nivelet, nivelsiteet, neste- ja elektrolyyttitasapainot heittävät, immuunipuolustuskin säätyy uudelleen ja taas entiselleen. Nestetasapainon heittely on tässä tapauksessa ollut todella suurta. Nivelsiteiden jänteyden vaihteluun sopii hyvin tuo kämmenien ylettyminen lattiaan.

Kaikki mikä "keikuttaa venettä" on omiaan tuottamaan muun ohella elohiiriä. Kuvatut elohiiret eivät mielestäni vaikuta vaarallisilta semminkin kun niitä on ollut jopa kasvoissa, mikä puhuu vahvasti vaarallisesta prosessista kertovia elohiiriä vastaan. Koko lihaksisto-hermosto -akselin vielä kertaalleen tapahtuva ENMG-arvio on kyllä hyvin validi tutkimusmenetelmä, joka tuloksiltaan normaaliksi jäävänä puhuu etenkin ALSia ja vastaavan kaliberin sairauksien esiintymistä vastaan. Liika huoli ja tarkkailu lisää tässäkin oireita – se ainakin on varmaa.

Julkaistu: 5.2.2016

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Kauneus ja Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla sekä terve.fi:ssä. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.