Hei!
Olen 23-vuotias nainen, terveelliset elämäntavat ja normaalipaino. Aloitin salibandyn 12-vuotiaana (2004), ja jo puolen vuoden päästä aloituksesta tuli oikea polvi kipeäksi. Polveni tutkittiin yksityisellä ortopedillä, joka puhui alkavasta kondromalasiasta. Myöhemmässä vaiheessa myös vasen polvi alkoi kipuilla. Lopetin salibandyn 16-vuotiaana(2008), yhtenä syynä kipeät polvet. Polvia ei koskaan suostuttu kuvaamaan vaikka pyysin. Aloitin salibandyn uudestaan 20-vuotiaana(2012), ja nyt viime Tammikuussa polvi kipeyty erityisen paljon pelien jälkeen, ja koska kipu ei parin viikon aikana ollut hellittänyt, pyysin päästä tutkimuksiin. Röntgenlausunnon mukaan reisiluun mediaalikondyylissä on sisäreunalla osteochondritis dissecansiin viittaava skleroosireunainen kirkastuma, suurin pituus 2cm ja paksuutta nivelpinnasta 6mm. Lääkäri puhui verenkierron häiriöstä johtuvasta luukuoliosta. Kipu on paikantunut juuri tälle alueelle, oikean polven sisäsyrjälle. Polvi saattaa ajoittain kipuilla levossakin, mutta portaiden nousu tekee aina kipeää. Juostessa kipua ei yleensä tunnu kuin harvoin, mutta rasituksen jälkeen polvea särkee. Pelaan salibandya kilpatasolla ja olen muutenkin urheilullinen ihminen. Omalääkärini ei tiennyt tästä polvivaivasta juurikaan mitään, eikä osannut oikein ottaa kantaa polven hoitoon muuta kuin että rasitusta tulee keventää. Kysymyksenä onkin, että miten polven kanssa tulisi nyt menetellä. Millaista omahoitoa, olisiko kenties jonkinlaisesta polvituesta hyötyä, mitä ylipäänsä nyt pitäisi ottaa huomioon ja tehdä kun tällainen lausunto on polvesta saatu? Liikuntaa harrastaessa käytän molemmissa polvissa neopreenitukia. Asun hissittömässä kerrostalossa neljännessä kerroksessa, joten kipeä polvi saa päivittäin kuormitusta vähintään siitä. En haluaisi lopettaa liikuntaa, pystynkö jatkamaan urheilua? Tästä dissekoivasta osteokondriitista on löytynyt huonosti tietoa, mutta erään englanninkielisen julkaisun mukaan aikuisiällä kyseinen tila vaatisi immobilisaatiota ja leikkaushoitoa parantuakseen.
terve
vastasin jo kerran, näköjään hävisi vastus johonkin atk-maailmaan, yritetään uudestaan.
Osteochondritis dissecans tarkoittaa luutumishäiriötä: sinun kohdallasi reisluun sisemmällä kantavalla nivelpinnalla on isohko luutumatta jäänyt luutumistumake, eli luupala jonka olisi pitänyt kehityksen myötä kiinnittyä omalle paikalleen. Syy tähän on tunetamoton, usein taustalla on verenkierollinen häiriö.
Liikuessaan ko luupalanen aiheuttaa polven kipyetymistä.
Hoidon kannalta on tärkeää tieto siitä onko ko luupalasen päällä ehyt nivelpinta eli rusto. Jos nivelpinta puuttuu on tulos hoidosta huolimatta huono. Jos nivelpinat on ehyt kannataa ko vaiva hoitaa. Asian varmistamiseksi täytyy polvesta ottaa magnettikuvaus.
Leikkauksessa ko palanen kiinitetään tähystyskirurgiassa paikoilleen, yleensä biohajoavilla sauvoilla. Sauvat porataan nivelpinnan läpi ja luupalanen kiinitetään pohjaansa kiinni ja toivotaan että se luutuu. Leikkauksen jälkeen polvellle ei saa varata täydellä painolla pitkään aikaan. Tulokset ko leikkaukseta eivät eritysen hyvät ole.
Oulussa on kehitetty toisenlainen metodi eli ns IMRI poraus. Ko hoitomuodossa polvea ei leikata eikä niveleen mennä sisälle. Magneetti ohjauksessa nivelen ulkopuolelta porataan pienillä neuloilla reikiä luusta luutumattomaan luukappaleeseen. Tulokset ko hoidosta ovat ainakin yhtähyvät kuin em leikkauksessa ja jos homma ei onnistu, voi IMRI:n jälkeen aina kokeilla leikkausta, Toisin päin homma ei toimi.
IMRI-porauksen toinen kehittäjä on nykysellään turun yo sairaalan professori, joten ehkä turussakin IMRI-porauksia jatkossa tehdään, muualla suomessa ei leine vielä rutiin toimenpide.
Eli mielestän polvestasi kannataa ottaa mahnetti kuva ja tulosten perusteella miettä paras hoito.
