Hei,
Mieltäni vaivaa hirveä asbestin pelko, enkä saa mielenrauhaa. Keittiössäni on pieni seinä (n. 160 cm leveä), jossa oli taulukoukuista jääneitä lohkeamia.
Aikaiemmin olin yrittänyt monta kertaa turhaa saada tauluja seinälle taulukoukuilla. Joka kerta kun yritin, seinästä mureni pieni pala ja koukku irtosi. Myös puolisoni yritti saada koukkuja pysymään, mutta turhaan. Tuloksena oli se, että paketillinen taulukoukkuja oli mennyt, ja seinään jäi rumat jäljet.
Aikamme reikiä katottuamme ja niihin kyllästyneinä, päätimme kitata reiät ja maalata kyseisen seinän uudelleen siistiksi.
Lisäksin seinässä oli n. 10cm x15cm hieman lommolla oleva kohta ( oli siinä aina ollut). Ajattelimme kitata ja maalata myös tämän samalla siistiksi.
Tuolloin EMME tienneet, että vanhoissa taloissa asbestia on voitu käyttää kaikkialla, jopa sisäseinissä.
Asbestista tiesin vain sen, että se on vaaarallista ainetta, ja että sitä on ennen käytetty eristemateriaaleina esim. putkien ympärillä.
Pidin pientä pinta hiomista ja maalaamista täysin turvallisena. Asumme 60-luvulla rakennetussa kerrostalossa.
Kittasimme reiät sekä sen ed. mainitun lommokohdan. Hiomme kitatut kohdat sekä muutaman epätasaisen kohdan seinästä kolmiohiomakoneella siten, että toinen meistä hioi ja toinen imuroi alta sitä mukaan muodostunutta pölyä pois. Tuossa lommokohdassa oli maalin alla jotain kellertävän väristä vanhaa tasoitetta.
Hiominen kesti kaiken kaikkiaan noin parikymmentä minuuttia. Hiomisen jälkeen imuroin ympäriltä kaiken näkyvän pölyn pois. Tämän jälkeen maalasimme seinän. Jätimme seinän yön ajaksi kuivumaan. Emme tuolloin yöpyneet kotona. Seuraavana päivänä teimme sitten suursiivot, sillä joulukin oli tulossa. Pölyallergisena vaihdoin imuriin uuden pussin ja suodattimen, ennen siivouksen alkua.
Joitakin kuukausia (3-4 kk) myöhemmin kuulin puolivahingossa enemmän asbestista ja sen vaaroista. Rupesin googlaamaan kaiken mahdollisen tiedon netistä mitä siitä on kirjoitettu. Järkytys oli aivan sanoinkuvaamattoman kauhea, kun selvisi että asbestia on voitu käyttää vanhoissa taloissa kaikkialla!!! Puhumattakaan sen aiheuttamista vaaroista!!!
Mikään seinä, vaikka siitä olisi saanut mitalin maailman kauneinpana seinänä, ei ole tämän pelon ja ahdistuksen arvoista. Kunpa vain olisin voinut tieteää kaiken etukäteen, en olisi koskaan ryhtynyt koko hommaan.
Tiedän että minä ja mieheni olemme altistuneet eniten, mutta itseänikin enenmän pelkään sitä, että jos olen tietämättäni altistanut muita asbestille. Eniten pelkään mesotelioomaa.
Menimme jouluksi vanhempieni luo muutamaksi päiväksi.
Murehdin sitä, että ovatko he voineet saada altistusta vaatteistani ja hiuksistani. Tietenkään en mennyt sinne suoraan remonttipölyisenä, mutta kyseiset vaatteet, jotka minulla oli päällä, saattoivat olla tuolloin remonttia tehdessä tuolin nojalla olohuoneessa. (En muista tarkasti, sillä en tiennyt siinä piilevän mitään vaaraa, joten en sitä sen kummemmmin painanut mieleeni). Lisäksi en pysty muistamaan olinko pessyt hiuksiani, sillä tarkoitus oli mennä siellä joulusaunaan. Voiko tälläinen altistus olla jo vaarallinen? Todennäköisesti hiuksistanikin olisi suurin osa olisi lähtenyt (kotona) hiuksia harjatessa, tai nukkuessa jäänyt tyynyyn.
Lisäksi olin leiponut joulutorttuja, joita söimme vanhempieni luona. Lähinnä pelkään sitä, että uunin ilmanvaihtoreiästä olisi päässyt asbestia uuniin ja sitä kautta noihin torttuihin, sama juttu mikron kanssa…, enhän minä näitä ymmärtänyt pestä/imuroida, sillä en tiennyt mahdollisesta vaarasta. Kuinka suuri vaaraa sinun käsityksen mukaan näissä voisi olla?
Onneksi tuona aikana, luonani ei käynyt juurikaan vieraita. Nekin jotka kävivät, eivät viipyneet muutamaa tuntia pidempään. Ja olinhan jo sitä ennen ehtinyt siivota.
Kun sain tietää mahdollisesta asbestista, olen siivonnut ja kuuraanut kaikki maholliset paikat. mm. imuroinut lattiat, matot ja huonekalut, moneen kertaan. Mopilla pyyhkinyt kaikki lattiat, katot, seinät, patterin taustat……pyyhkinyt rätillä kaapit, hyllyt, listat, taulut, senät, lamput, uunin, mikron yms… pessyt kaikki petivaatteet, verhot jne..
Ja vaikka kuinka siivoan, pelkään että sitä jää jonnekkin…., enkä saa rauhaa.
Haluaisin jo muuttaa koko asunnosta pois, sillä tämä kaikki on saanut minut ahdistumaan suunnattomasti. Mutta en uskalla muuttaa, sillä pelkään, että tänne jää jonnekkin vielä sitä asbestia, ja että seuraava asukas voi saada sitä. Vieraitakaan en ole enää uskaltanut päästää kylälle.
Toisinaan, onhan sitä ihmisten vanhoissa asunnoissa aina remonttia tehty, ja aina se on perusteellisella siivouksella lähtenyt.
Tahtoisin kuulla sinun arviosi, ammatti-ihmisenä, kuinka huolissaan minun pitäisi tästä kaikesta olla? niin itseni kuin mieheni, mutta myös näiden muiden vuoksi?
Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville kuitimateriaaleille. Asbestin käyttö oli laajaa 1960-luvulla ja 1970-luvun alkupuolella rakennuseristemateriaaleissa. Rakennus- ja purkutöissä ilmaan joutuu tällaisia materiaaleja käytettäessä hienojakoista pölyä ja asbestikuituja, jotka saattavat joutua hengitysteihin ja keuhkoihin, kun suojaus on puutteellista. Mikäli altistus on ollut pitkäaikainen, voi seurauksena pitkän latenssiajan (15-40 v.) jälkeen olla keuhko- tai keuhkopussin syöpä tai asbestoosi, missä toiminnallisen keuhkokudoksen määrä pienentyy ja arpikudos lisääntyy keuhkoissa. Taudin riski on suoraan verrannollinen altistumisen määrään eli altistumisajan pituuteen ja asbestihiukkasten määrään hengitysilmassa.
Teidän kohdallanne, kun otetaan huomioon mahdollisen ( eihän edes tiedetä, oliko seinärakenteessa asbestia) altistusajan lyhyys ja työvaiheen aikana suoritettu pölyn imurointi ja jälkikäteen suoritettu siivous, ei ole mitään syytä pelätä asbestialtistussairastumista. Vielä vähemmän on syytä pelätä, että kodin ulkopuoliset ihmiset olisivat altistuneet merkittävästi. Riski suurenee merkittävästi vasta, jos altistuminen työssä kestää viikkoja-kuukausia.
Teidän ei tarvitse olla ollenkaan huolissanne altistumisesta eikä ajatella tämän takia asunnon vaihtoa. Tupakointi on keuhkoille pahempi riski kuin tämä teidän mahdollinen altistumisenne.
