Vakavan rikoksen tapahduttua rikoksen tekijälle saatetaan tehdä mielentilatutkimus. Tämän poliisi- ja oikeussarjoista tutun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tekijä ollut täydessä ymmärryksessä rikoksen aikana.
Oikeuspsykiatri Pirkko Räsänen kertoo, että oikeus voi määrätä mielentilatutkimuksen tehtäväksi silloin, kun voidaan epäillä joillain psyykkisillä tai ruumiillisilla sairaustekijöillä olevan syy-yhteys tapahtuneeseen rikokseen. Kyseessä on silloin vakava rikos, josta odotetaan vankeustuomiota.
- Rikoksen tekijä voi itsekin pyytää mielentilatutkimusta tehtäväksi, mutta päätöksen tekee aina oikeus, Räsänen tarkentaa.
Voiko rikollinen huijata mielentilatutkimuksessa? OYS:n mielentilayksikön esimiestehtävissä työskennellyt Räsänen kertoo, että huijausyrityksiä tapahtuu, mutta ne ovat harvinaisia. Tutkimukset ovat kuitenkin niin kattavat ja perusteelliset, ja niitä toistetaan prosessin aikana niin useita kertoja, että Räsäsen kokemuksen mukaan järjestelmällinen tuloksiin vaikuttamisen yrittäminen paljastuisi.
Näin mielentilatutkimus tapahtuu
Mielentilatutkimukset suoritetaan valtion mielisairaaloissa, jotka ovat erikoistuneet oikeuspsykiatriaan. Näiden Kuopiossa ja Vaasassa sijaitsevien laitosten lisäksi tutkimuksia suoritetaan yliopistosairaaloiden oikeuspsykiatrisissa yksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää missä tutkimus tehdään ja se myös valvoo tutkimusten laatua. Toimintatavoilla halutaan varmistaa, että tutkimusten toteutus tapahtuu yhteneväisesti riippumatta toteutuspaikasta. THL vielä hyväksyy ja vahvistaa lopullisen mielentilalausunnon.
Mielentilatutkimusta suorittaa oikeuspsykiatrin johtama moniammatillinen ryhmä, jossa on mukana muun muassa psykologi ja sosiaalityöntekijä. Mielentilatutkimuksen suorittamiseen kuluu 6-8 viikkoa, minkä ajan rikoksen tekijä on sairaalassa.
Aluksi tehdään perusteelliset ruumiilliset tutkimukset, joiden tarkoituksena on selvittää, onko tekijällä jokin neurologinen tai elimellinen sairaus, joka saattaisi vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä tai kykyynsä ymmärtää asioita. Näissä tutkimuksissa oikeuspsykiatri voi käyttää avukseen kunkin alan erikoislääkäriä, esimerkiksi neurologia tai sisätautilääkäriä.
Seuraavaksi on vuorossa tutkimuksen psykiatrinen osuus, joka toteutetaan diagnostisina haastatteluina ja laaja-alaisina psykologisina testauksina. Psyykkisten sairauksien lisäksi on tärkeää selvittää henkilön älyllinen kapasiteetti ja mahdolliset kehitysvammat ja muut syyt, jotka voivat heikentää älykkyyttä. Sosiaaliviranomaisen rooli on selvittää, onko tutkittava kykeneväinen sosiaalisiin suhteisiin ja onko hänellä normaalit vuorovaikutussuhteet lähiympäristönsä kanssa. Lisäksi tutkimusryhmä selvittää tarkasti henkilön elämänhistorian.
Kaksi tärkeää kysymystä
Lopulta kaikkien näiden tutkimusten perusteella voi olla että löytyy joko psyykkinen tai fyysinen sairaus, älyllisen kapasiteetin heikkous tai muu tekijä, joka vaikuttaa rikoksen tekijän käyttäytymiseen, terveyteen ja rikosoikeudelliseen ymmärtämiseen. Mikäli sairaus todetaan, seuraava tärkeä vaihe on selvittää onko tällä sairaudella syy-yhteys tapahtuneeseen rikokseen.
Kun mielialatutkimus on saatu kokonaisuudessaan suoritettua, on edessä kaksi kysymystä ennen kuin tehdään arvioita henkilön syyntakeisuudesta. Ensimmäiseksi on arvioitava ymmärtääkö henkilö tekonsa rikosoikeudellisen luonteen mahdollisista sairauksista huolimatta. Toisena, jos hän ymmärtää tekonsa lainvastaiseksi, merkittävänä kysymyksenä on kykeneekö hän kokemaan katumusta teostaan. Puutteet näissä saattavat vaikuttaa henkilön syyntakeisuuteen.
Lopullinen mielentilalausunto on niin ikään kaksiosainen. Ensimmäiseksi annetaan lausunto syytetyn mahdollisista sairauksista ja älyllisestä vajavaisuudesta, ja seuraavaksi annetaan syyntakeisuusarvio. Syyntakeisuusarvio on kolmiluokkainen.
- Syyntakeinen: Henkilön katsotaan toimineen rikoshetkellä täydessä ymmärryksessä. Hänellä ei ole sairautta tai vammaa, joka vaikuttaisi hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä alentavasti.
- Alentuneesti syyntakeinen: Henkilö ei toiminut täydessä ymmärryksessä. Hänellä on todettu sairaus tai vamma, joka vaikuttaa hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä, mutta ei hämärrä sitä kokonaan.
- Syyntakeeton: Henkilön katsotaan toimineen ymmärrystä vailla. Hänellä on löydettävissä sellainen tekijä, joka vaikuttaa hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä voimakkaasti.
Yleisimmin viimeiseksi mainitut tekijät ovat psykoosisairauksia, jolloin tekijä on suorittanut rikoksensa psykoottisen harhaluulon tai harha-aistimuksen ohjaamana. Suuri osa tapoista ja tapon yrityksistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta itse aiheutettu päihtymystila ei kuitenkaan alenna syyntakeisuutta.
Mielentilalausunto palautuu THL:n jälkikäsittelyn jälkeen tuomioistuimeen ja lopullisen rangaistustuomion antaa oikeusistunnossa asiaa käsittelevä tuomari. Syyntakeettomaksi todettua rikollista ei tuomita vankeuteen, vaan hänet määrätään kriminaalipotilaana hoitoon valtion mielisairaalaan.
Lue lisää:
