Terve.fi

Yleistietoa virtsarakon syövästä


Miten virtsarakon syöpä oireilee? Virtsarakon syöpä on yleisimpiä syöpätauteja. Virtsarakon syöpä oireilee yleensä verivirtsaisuutena. Lue lisää virtsarakon syövästä.
Teksti Toimitus

Virtsarakon syöpä on maailman seitsemänneksi yleisin syöpä, ja se on erityisen yleinen teollisuusmaissa. Suomessa virtsarakon syöpä on miesten neljänneksi yleisin syöpä; sairastuneista noin neljännes on naisia. Sairastuneet ovat tavallisesti 60-80-vuotiaita, ja alle 40-vuotiailla virtsarakon syöpä on harvinainen.

Toteamishetkellä suurin osa (75–80 %) rakkosyövistä on pinnallisia ja rajoittuvat limakalvoon. Rakkosyöpä voi kuitenkin levitä virtsarakon seinämään ja lihaskerrokseen sekä lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon.

Virtsarakon syövän aiheuttaja

Tupakanpoltto nostaa riskin sairastua virtsarakon syöpään nelinkertaiseksi. Ammattialtistus kemikaaleille on toinen tärkeä riskitekijä. Erityisesti väriteollisuudessa käytetyille aromaattisille amiineille altistuminen nostaa sairastumisriskiä. Jos syöpä voidaan osoittaa ammattialtistumisesta johtuvaksi, se kuuluu työperäisen syövän korvausten piiriin.

Lue virtsarakon syövän oireista.

Virtsarakon syövän seuranta

Pinnallisen rakkosyövän seuranta toteutuu urologian poliklinikalla. Ensimmäiset kaksi vuotta kontrolleissa käydään 3–4 kuukauden välein, tämän jälkeen puolen vuoden välein ja myöhemmin vuoden välein. Viiden vuoden kontrolliaika on yleensä riittävä. Kuitenkin suolirakkopotilailla kontrolleja ei lopeteta syövän suuren uusimistaipumuksen johdosta.

Lue virtsarakon syövän hoidosta.

Virtsarakon syövän periytyvyys

Nykyisten tutkimusten valossa perinnöllisyydellä vaikuttaisi olevan varsin vähäinen vaikutus virtsarakon syövän esiintyvyyteen.

Virtsarakon syövän yleisyys

Virtsarakon syöpä on yksi maamme yleisimpiä syöpätauteja. Suomessa todetaan vuosittain noin 1200 uutta virtsarakkosyöpää, joista 70-80% todetaan miehillä.

Virtsarakon syövän ennuste

Potilaan ennuste riippuu muun muassa kasvaimen T-luokituksesta, pahanlaatuisuudesta (gradus), kasvainten lukumäärästä ja aikaisemmasta uusimistaipumuksesta. Pinnallisessa rakkosyövässä eloonjäämisennuste on vain 5–20 % huonompi kuin saman ikäisen terveen väestön. Mikäli on kyseessä taudin lihakseen tunkeutuva muoto, ennuste on huonompi. Tällöin ennusteeseen vaikuttaa eniten kasvaimen syvyys rakon seinämässä. Syöpärekisterin mukaan viiden vuoden jälkeen taudin diagnosoinnista elossa on 72 % miehistä ja 63 % naisista.

Lähteet:

Bono, P. Virtsarakon syöpä. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2012

Joensuu H ym. (toim.). Syöpätaudit. Kustannus Oy Duodecim 2013

Mäkinen M ym. (toim.). Patologia. Kustannus Oy Duodecim 2012

Raitanen M. Rakkosyöpä. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016

Roberts PJ ym. (toim.). Kirurgia. Kustannus Oy Duodecim 2010

Taari K ym. (toim.). Urologia. Kustannus Oy Duodecim 2013

ICD-10:

C67 Virstarakkosyöpä

C67.9& Määrittämätln virtsarakon syöpä

C79 Muualla sijaitseva syövän eräpesäke (sekundaarinen syöpä)

C79.1& Etäpesäke virtsarakossa tai muissa tai määrittämättömissä virtsaelimissä

D09 Muiden tai määrittämättömien elinten pintasyöpä tai muu alkava syöpä (carsinoma in situ)

D09.0& Virtsarakon pintasyöpä

Julkaistu: 8.3.2011