Terve.fi

Viheliäinen migreeni

Viheliäinen migreeni
Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, mutta silti sen mekanismit ovat osin hämärän peitossa. Lue lisää migreenistä.
Julkaistu: 27.5.2017

Sahalaita ilmestyy silmännurkkaan ja pian pää jyskyttää kuin pajavasara. Migreenikohtaus on iskenyt, aivan kuin se tekee joka kymmenelle suomalaiselle.

Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, mutta silti sen mekanismit ovat osin hämärän peitossa. On kuitenkin tavallista, että perheen eri osapuolille migreeni on valitettavan tuttu, sillä se on osittain geenien säätelemä. Naisilla migreeni on selvästi miehiä yleisempää. Migreeni on ulkoisen tekijän, kuten stressin, valojen tai äänien, kuukautiskierron vaiheen, ruokien ja juomien tai nälän, laukaisema. Elämäntapojen ohella migreenikohtauksiin voivat vaikuttaa taitto- ja purentaviat. Ennen säryn alkamista migreeni voi ennakoida mielialan vaihteluna, väsymyksenä, haukotteluna, herkutteluna sekä muistin ja kognitiivisten taitojen muutoksina.

Omat ennakko-oireet ja laukaisevat tekijät kannattaa opetella tunnistamaan, sillä niiden tunteminen voi auttaa kohtaukseen varautumisessa. Usein ennakko-oireet ilmoittavat itsestään jo vuorokautta ennen kohtauksen alkua. Tällöin tietää myös vältellä laukaisevia tekijöitä.

Migreenipotilaan hoidon kannalta on tärkeää aloittaa särkylääkitys heti kohtauksen alussa riittävän isolla määrällä, mikä tehoaa paremmin kuin pienet toistuvat annokset. Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö sekä lepo ja kylmät kääreet helpottavat oireita.

Jos migreeni kiusaa vähintään kerran viikossa, on lääkäriin syytä suunnata. Migreenin estohoito toimii monilla ja täsmälääkkeet, triptaanit, tehoavat kahdessa kohtauksessa kolmesta.

Lue lisää migreenistä:

1 kommentti