Vehnäkohu: onko vehnä elimistölle hyvä vai paha vilja?

Tarua. Mikään ruoka-aine ei yksin kasvata vyötärönympärystä. Painoa kertyy, kun saa enemmän energiaa kuin kuluttaa, tuleepa se millaisesta ravinnosta tahansa.Keskivartalolihavuus saattaa olla yhteydessä ­vehnän käyttöön, mutta niin se on television katseluunkin. Kytkös ei ole sama asia kuin syy.

Totta ja tarua. Hiilihydraattien raju karsiminen ruokavaliosta karistaa nopeasti kiloja, mutta pidemmän päälle eroa muihin tapoihin tiputtaa painoa ei ole. Hiili­hydraatteja karttavaa ruokavaliota jaksetaan vain yleensä noudattaa lyhyemmän ajan kuin monipuolisempia dieettejä.Pelkän vehnän hylkäämisen laihdutusteho perustuu muihin seikkoihin. Ruokavaliosta jää pois ruokia, jotka sisältävät runsaasti energiaa, kuten pizzat tai leivon­naiset. Painonpudottaja tarkkailee muutenkin, mitä kaikkea jokin elintarvike sisältää ja kiinnittää näin enemmän huomiota siihen, mitä pistää suuhunsa.

Totta. Hoitamaton keliakia voi haurastuttaa luita. Keliakia on sairaus, jossa vehnän sisältämä proteiini, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Esimerkiksi luustolle tärkeän kalsiumin saanti voi vaikeutua. Myös leseiden, eli vehnän kuoriosien, syöminen voi heikentää kalsiumin imeytymistä. Siitä ei ole näyttöä, että leseiden käyttö haurastuttaisi luustoa.

Totta ja tarua. Vehnä ja sen sisältämä gluteeni aiheuttavat vehnäallergikoille, keliaakikoille ja muille gluteenille herkistyneille suolisto- ja iho-oireita. Vehnätön ruokavalio helpottaa heidän oloaan.Joka kolmannella ihmisellä on keliakialle ­altistava geeni, mutta jostain syystä tauti ei puhkea kaikilla. Vauvat, jotka syövät gluteenia ensi kertaa alle nelikuisina, sairastuvat keliakiaan herkemmin kuin ne, jotka saavat sitä vasta 4–7 kuukauden ikäisinä. Rintaruokinta näyttää antavan lisäsuojaa.Ykköstyypin diabeetikkojen keliakiariski on 3–4 kertaa suurempi kuin terveiden. Myös autismilla ja adhd:lla on kytkös keliakiaan, joten kaikille näistä häiriöistä kärsiville vehnä ei sovi.Sen sijaan esimerkiksi nivelreuman oireita vehnättömyys ei näytä helpottavan. Vehnänorasuutteen on päinvastoin tutkittu jopa vähentävän reumalääkkeen tarvetta.

Tarua. Aliravittujen intialaislasten älylliset kyvyt päinvastoin paranivat, kun heidän ruokavalioonsa lisättiin vehnäkeksejä. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu Etelä-Amerikasta. Tulokset liittyvät todennäköisesti siihen, että lasten aivot saivat tarpeeksi energiaa.Jotkut puhuvat “hiilariövereistä”. Eli jos syö esimerkiksi lounaalla pastaa, iltapäivällä nukuttaa. Vehnä tai hiilihydraatit eivät sinänsä väsytä. Vireyteen vaikuttaa myös, kuinka paljon ja missä muodossa ruokansa syö. Tuhti annos ramasee, vaikka se olisi pelkkää pihviä.Hitaasti verensokeriksi muuttuvat hiilihydraatit pitävät virkeänä pidempään nopeat. ­Hiilihydraattien imeytymiseen vaikuttavat esimerkiksi vatsan muu sisältö, aterialla nautittujen kuitujen määrä ja ­ruoan rakenne.Hiilihydraatit imeytyvät hitaammin, jos ne syö proteiinin ja rasvan kera. Hienosta jauhosta leivottu leipä nostaa verensokeria nopeammin kuin leipä, joka sisältää kokonaisia jyviä. Pastassa, valkoisestakin vehnästä valmistettu, hiilihydraatti taas on niin tiiviissä muodossa, että se vapautuu hitaasti.

Tarua. Vehnää alettiin viljellä 10 000 vuotta sitten. Se on pitkän jalostuksen tulos kuten muutkin nykyiset ­viljelykasvit.Nykyisen leipävehnän jyvät ovat isompia kuin esimerkiksi muinaisen emmervehnän. Jalostus on lisännyt vehnään tärkkelystä ja proteiinia.Uusien ja vanhojen lajikkeiden välillä ei ole merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. Jalostus ei ole vähentänyt esimerkiksi vlijan sisältämiä, terveydelle hyödyllisiä kasviyhdisteitä.

Tarua. Vehnä ei ole hiilihydraatti, vaan se sisältää hiilihydraatteja. Vehnä on ­yksi maailman allergisoivimmista ruoka-aineista. Siinä on enemmän allergiaa aiheuttavia aineita ­kuin muissa viljoissa. Vehnästä niitä on tunnistettu 19, kun ohrasta niitä on löydetty 6 ja rukiista 3.Täysjyväruista sisältävä ruokavalio parantaa sellaisten ihmisten insuliiniaineenvaihduntaa, jotka ovat vaarassa sairastua kakkostyypin diabetekseen. Vehnällä ei ole samaa vaikutusta.Täysjyväviljan käyttö, myös vehnän, on eduksi terveydelle. Täysjyvävehnätuotteiden syöminen suositusten mukaan parantaa suolistoterveyttä ja alentaa sydäntautiriskiä.

Totta ja tarua. Verensokerin nousu riippuu siitä, paljonko sokeria tai täys­jyvävehnäleipää syö.Ruoka-aineen vaikutusta verensokeriin kuvataan glykemiaindeksillä (GI). Se kertoo, kuinka nopeasti jonkin ruoka-aineen hiilihydraatit muuttuvat verensokeriksi. Mitä isompi luku on, sitä nopeampi tahti.Täysjyvävehnäleivän GI on suurempi kuin sokerin. Molemmat sisältävät kuitenkin eri määrän hyödynnettävissä olevaa hiilihydraattia. Jotta täysjyväleivän vaikutus olisi saman kuin sokerin, sitä pitää syödä kolminkertainen grammamäärä.GI-indekseissä on suuria heittoja, eikä niihin kannata luottaa sokeasti. Yksittäisen ruoka-aineen GI ei kerro koko totuutta verensokerista, sillä moni seikka voi hidastaa hiilihydraatin imeytymisvauhtia.

Tarua. Vehnän pilkkoutuessa syntyy kyllä yhdisteitä, jotka pystyvät kiinnittymään soluihin samalla tavoin kuin huumeina tunnetut opioidit. Samanlaisia yhdisteitä muodostuu kuitenkin muistakin ruoka-aineista, jopa pinaatista. Silti vehnä, pinaatti tai muu ruoka-aine ei aiheuta riippuvuutta.Rotat ovat saaneet riippuvuuden kaltaisia oireita rasvaa ja sokeria sisältävistä ruoista, esimerkiksi suklaasta ja täytekekseistä. Ihmisten ruokariippuvuuksista ei ole tarpeeksi näyttöä. Ruoka-aineista saamme vieroitusoireita vain kofeiinista.

Totta. Täysjyvävehnässä on aminohappoja, ­mineraaleja, kuten rautaa ja sinkkiä, B-vitamiinia sekä ravinto­kuituja. Niiden määrä riippuu muun muassa siitä, mitkä osat vehnästä syödään. Ravintosisältö vaihtelee myös lajikkeen ja kasvuolojen myötä.Suomalaisille leipävilja, myös vehnä, on tärkeä seleenin lähde. Suomen maaperässä on luonnostaan hyvin vähän seleeniä, joten sitä lisätään muille paitsi luomupelloille.