Kauneus & Terveys

Vaaniiko suolistossasi tulehdus?

1

Yhä useampi sairastuu tulehdukselliseen suolistosairauteen. Se on pian uusi kansantauti. Miksi näin käy juuri Suomessa?
Kuvat Fotolia

Lähes 46 000 suomalaista sairastaa tulehduksellista suolistosairautta. Väestöön nähden se on eniten Euroopassa. Maailmanlaajuisestikin olemme kärkipäässä. Miksi?

Meillä on kaksi rasitetta: läntinen ja pohjoinen sijainti.

- On huomattu, että mitä lännenpänä ja pohjoisempana ollaan, sitä enemmän näitä sairauksia on. Siihen on monta syytä, sanoo professori, ylilääkäri Martti Färkkilä Husista.

Tulehduksellisia suolistosairauksia ovat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. Färkkilän mukaan on löydetty yli 160 geeniä, jotka voivat altistaa niille, mutta taudin puhkeamiseen vaaditaan aina jokin ympäristön lisätekijä. Sairauksien nopeaa yleistymistä geneettiset tekijät eivät silti selitä. Genetiikka ei muutu muutamassa vuosikymmenessä. Sen sijaan ympäristömme ja ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet.

Elämme ylihygieenisessä ympäristössä

Suomi oli maatalousyhteiskunta vielä 1950-luvun alussa. Ihmiset olivat paljon ulkona ja tekemisissä eläinten kanssa. Se altisti heidät monipuolisesti ympäristön ja maaperän mikrobeille. Sitten alkoi nopea kaupungistuminen ja teollistuminen. Ympäristö muuttui hygieenisemmäksi.

- Nykyään emme altistu bakteereille niin kuin ennen. Se vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen ja voi aiheuttaa väärin suuntautuneen elimistön tulehdusreaktion, Färkkilä sanoo.

Tämä on liitetty paitsi allergioiden ja astman myös tulehduksellisten suolistosairauksien lisääntymiseen. Toinen asia on ruoka. Syömme eri tavalla kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Runsas punaisen lihan käyttö näyttää lisäävän riskiä sairastua. Sen sijaan tutkimustulokset rasvan roolista ovat ristiriitaisia. Se mitä syömme, muokkaa joka tapauksessa suolistomikrobistoa. Etenkin kasvikset ruokkivat suoliston hyviä bakteereja, kun taas sokeri, liha ja tyydyttyneet rasvat köyhdyttävät bakteerikantaa. Sairastuneiden suolistomikrobisto on erilainen kuin terveiden.

- Monimuotoisuus on vähentynyt. Joitakin mikrobeja on enemmän ja joitakin suojaavia bakteereita puuttuu.

Runsas punaisen lihan käyttö näyttää lisäävän riskiä sairastua suolistosairauksiin.

Äidin antibioottikuurit vaikuttavat lapsen sairastumisriskiin

Antibiootit tuhoavat mikrobeja: niin pahoja taudinaiheuttajia kuin suoliston hyvinvoinnille tärkeitä lajeja. Ruotsalaistutkimus paljasti, että jos äiti syö antibiootteja raskausaikana, lapsen riski sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen kasvaa. Samoin käy, jos lapsi saa antibioottikuureja ensimmäisen elinvuotensa aikana. Ehkäisypillerit näyttävät lisäävän hieman Crohnin taudin riskiä. Myös matala D-vitamiinitaso liittyy suolistotauteihin. Sen vaikutuksen on ajateltu välittyvän elimistön puolustussolujen kautta. Tupakoinnin vaikutus on erikoinen. Se lisää merkittävästi vaaraa sairastua Crohnin tautiin mutta saattaa vähentää riskiä haavaiseen paksusuolentulehdukseen.

-Yksittäisen ihmisen kohdalla ei voi sanoa, miksi hän on sairastunut. Siksi on vaikeaa antaa yksiselitteisiä ohjeita, miten voisi vähentää riskiä sairastua. Uutta tietoa saadaan kuitenkin koko ajan.

Umpilisäkkeen poisto vähentää suolistosairauden riskiä

Färkkilän mukaan näyttää siltä, että umpisuolenlisäke toimii tärkeänä suolistomikrobistoa säätelevänä elimenä. Viime aikoina siitä on tehty kiinnostavia havaintoja. Jos umpilisäke poistetaan ennen 20 vuoden ikää, riski sairastua haavaiseen suolistotulehdukseen näyttää pienenevän merkittävästi. Jos sairaus on jo puhjennut eikä lääkehoito auta, umpilisäkkeen poisto saattaa alustavien tutkimusten mukaan rauhoittaa tautia.

Nyt tutkitaan myös sitä, olisiko tulehduksellisia suolistosairauksia mahdollista parantaa tai lievittää siirtämällä terveen ihmisen ulostetta sairastuneen suoleen.

- Ulosteensiirrosta on ollut hyötyä osassa tutkimuksista mutta osassa ei. Tutkimuksia jatketaan. Yksi tavoite on löytää juuri ne tietyt mikrobit, jotka kannattaa siirtää, Färkkilä sanoo.

Lääke ei tehoa kaikkiin suolistosairauspotilaisiin

Suolistosairauksia hoidetaan tulehdusta hillitsevillä lääkkeillä, kuten kortisolilla ja biologisilla lääkkeillä. Lääkkeet eivät tehoa kaikkiin. Osa potilaista tarvitsee myös leikkaushoitoa. Miksi sairauksien hoitaminen on niin vaikeaa?

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastuneita on 46 000. Kun 55 000 raja ylittyy, puhutaan kansantaudista.

- Elimistön tulehdusmekanismien säätelyjärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen. Jos salvataan yksi tulehdusreitti, muut jäävät auki. Jos taas sammutetaan ihmisen koko immuunipuolustus, kasvainten ja autoimmuunisairauksien riski kasvaa, Färkkilä sanoo.

Pikatesti helpottaa arkea

On tärkeää myös löytää keinoja, jotka helpottavat sairastuneiden arkea. Yksi sellainen on pikatesti, jonka potilas voi itse tehdä kotona. Yleensä potilaat joutuvat käymään säännöllisesti laboratoriossa antamassa ulostenäytteen. Tuloksia pitää odottaa jopa viikko. Pikatestillä potilas voi itse mitata ulosteen kalprotektiinin. Se kertoo suolistotulehduksen tilasta. Sitten hän voi lähettää testituloksen ja oireet hoitopaikkaansa. Näin potilas pystyy seuraamaan taudin kehittymistä ja huomaamaan ajoissa, jos se alkaa pahentua. Tämä voi vähentää vaikeita pahenemisvaiheita, sairaalakäyntejä ja vuodeosastojaksoja. Samalla se parantaa sairastuneen elämänlaatua.

Neljä faktaa suolistosairauksista

1. Moni saa tulehduksellisen suolistosairauden nuorena, pari-kolmekymppisenä. Opiskelu ja työelämään siirtyminen on kesken ja ihmissuhteet muotoutuvat.

2. Sairaudet hankaloittavat elämää. Osa joutuu varmistamaan aina, että wc on lähellä, koska verinen ripuli iskee yli kymmenen kertaa päivässä. Osalla kivut ovat sietämättömät.

3. Sairaudet vaativat säännöllisiä tähystyksiä, seurantaa ja lääkehoitoa. Ne eivät parane, vaikka parempia jaksoja voi olla.

4. Ne myös lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja suolistosyöpään.

Julkaistu: 16.7.2018