Terve.fi

Uutta tietoa syövän synnystä ja leviämisestä

Solun tarttumisproteiinit, integriinit, ylläpitävät järjestystä elimistössä tarttumalla ympäröivään kudokseen. Solun pinnalla olevien integriinien häiriintynyt toiminta voi johtaa pahanlaatuisten solumuutosten, jopa syövän, syntyyn. Tiedot ilmenevät FM Saara Tuomen väitöstutkimuksesta, jossa hän on lisäksi selvittänyt syövän synty- ja leviämismekanismeja.

Solun tarttumisproteiinit, integriinit, ylläpitävät järjestystä elimistössä tarttumalla ympäröivään kudokseen. Solun pinnalla olevien integriinien häiriintynyt toiminta voi johtaa pahanlaatuisten solumuutosten, jopa syövän, syntyyn. Tiedot ilmenevät FM Saara Tuomen väitöstutkimuksesta, jossa hän on lisäksi selvittänyt syövän synty- ja leviämismekanismeja.

Väitöskirjatyössä löydettiin tietyistä keuhkosyövistä mekanismi, jota syöpäsolut käyttävät kulkeutuessaan elimistöön tappavina etäpesäkkeinä.

Väitöskirjatyön löydökset ovat yllättäviä, sillä ne sotivat osittain aiempaa tietoutta vastaan. Saatuja tutkimustuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää syövän lääkehoidon sekä tutkimussuuntausten kehityksessä tulevaisuudessa.

Ote integriinin hännästä

Solun kävelyä sekä tarttumista ympäröivään kudokseen säädellään integriinien solunsisäisiin osiin, häntiin, tarttuvien molekyylien avulla. Väitöskirjatyössä kuvailtiin kaksi aiemmin tuntematonta signalointireittiä, jotka välittyivät integriinien häntiin kiinnittyvien säätelyproteiinien avulla. Nämä proteiinit, Rab21 ja ZO-1, säätelivät tulosten mukaan solunjakautumista sekä avustivat pahanlaatuista solujen liikkumista.

Integriinit mukana solusyklin säätelyssä

Solusyklin säätelyn virheet voivat johtaa geeniperimän epätasapainoon ja siten solujen pahanlaatuisiin muutoksiin ja syöpään. Solunjakautumisen mekanismien yksityiskohtainen ymmärtäminen on tärkeää tulevaisuuden lääkeaihioiden sekä diagnostiikan kehityksessä.

Soluviljelmillä saaduista tuloksista huomattiin, että häiriöt integriinien tarttumisessa ympäristöönsä estivät solujen normaalin jakautumisen kahdeksi tytärsoluksi, mikä johti epätasapainoisen genomin syntyyn soluissa. Samanlaisia muutoksia havaittiin myös eräissä munasarja- ja eturauhassyöpänäytteissä. Nämä tulokset antoivat viitteitä siitä, että muutokset integriinien tarttumisominaisuksissa voivat johtaa geeniperimän epätasapainoon sekä syövän syntyyn.

Solut jalkautuvat integriinien avulla

Syöpä leviää, kun emäkasvaimesta irtautuvat syöpäsolut kulkeutuvat elimistössä muodostaen tappavia etäpesäkkeitä. Solujen pinnalla olevat integriinit avustavat syöpäsoluja toimimalla solun jalkoina, joiden avulla solu tarttuu ympäristöönsä ja ‘kävelee’ kudoksia pitkin. Syövän ennusteen kannalta on tärkeää tutkia miten tällaisten solujen leviämistä elimistössä voitaisiin estää. Saara Tuomen työssä löydettiin uusi integriinin tarttumisominaisuuteen vaikuttava proteiini, ZO-1, joka avusti solujen pahanlaatuista liikkumista. Tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että etäpesäkkeisiin kuolleilla keuhkosyöpäpotilailla on ollut syöpäkasvaimessa soluja, jotka ovat liikkuneet elimistössä juuri tätä aiemmin tuntematonta mekanismia käyttäen.

Filosofian maisteri Saara Tuomen väitöskirja “The Integrin Tail: A Tale of Cell Motility and Division” (Integriinin häntä -välitteinen soluliike ja solunjakautuminen syövässä) tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 12. marraskuuta 2010.

Lähde: Turun yliopiston tiedote 04.11.2010

Julkaistu: 5.11.2010
Kommentoi »