Terve.fi

Unettomuuden oireet

Unettomuuden oireet voivat vaihdella lievistä nukahtamisvaikeuksista aina vakaviin unihäiriöihin.

Ihminen tarvitsee unta noin 6-9 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on yksilöllistä. Lyhytunisuus ei ole sairaus, ellei se heikennä valveenaikaista toimintakykyä. Terve henkilö nukahtaa yleensä alle puolessa tunnissa ja on valveilla yöllä noin puoli tuntia. Iän karttuessa uni muuttuu pinnallisemmaksi ja katkonaisemmaksi, joka on täysin normaalia eikä sitä pidä tulkita unettomuudeksi.

Unettomuutta on monenlaista. Se voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unessa pysymisen vaikeutena, katkonaisena nukkumisena tai liian varhaisena heräämisenä. Myös uni-valverytmin häiriöt, unenaikaiset liike- tai hengityshäiriöt, tai muihin sairauksiin liittyvä unettomuus kuuluvat unihäiriöihin. Unettomuus voi aiheuttaa päiväaikaista väsymystä tai muitakin oireita. Unettomuus voi olla jokaöistä tai vain ajoittaista.

Merkittävän unettomuuden rajana voidaan pitää vähintään kolmena yönä viikossa esiintyvää univaikeutta. Unettomuus aiheuttaa pitkään jatkuessaan vaikeaa päiväaikaista väsymystä ja uupumusta. Se voi haitata arkielämää aiheuttamalla kognitiivisia häiriöitä, laaja-alaista toimintakyvyn laskua ja olla yhteydessä vammoihin ja sairauksiin.

Unettomuuden syitä on lähes yhtä monta kuin unettomuudesta kärsiviäkin. Oireilun selvittämiseen tarvitaan lääketieteen tuntemusta, varsinkin, jos unettomuus voi johtua lääkkeistä tai sairaudesta, tai jos unettomuus on niin hankalaa saada kuriin, että kotikonstit eivät riitä.

Unettomuuspotilasta tutkiessaan lääkäri tekee kokonaisvaltaisen henkisen ja fyysisen terveydentilan arvion. Unipäiväkirja on hyvä unen seurantaväline. Unipäiväkirjaan merkitään unen pituus ja laatu sekä mahdolliset vaikuttavat tekijät. Unipäiväkirjan laatiminen noin 2-3 viikon ajalta ennen lääkärissä käyntiä auttaa lääkäriä päätösten teossa. Tutkiessaan lääkäri voi käyttää hyväksi erilaisia kyselylomakkeita ja haastattelua. Luonnollisesti myös unettomuuden haitat tutkitaan. Lääkärin on hyvä saada unettomuuspotilaasta kokonaiskuva, jolloin hoito saadaan suunnattua oikeaan suuntaan. Tietyt unihäiriöt tutkitaan rekisteröimällä unta erilaisin laittein, mutta unirekisteröintiä ei tarvita tavallisen unettomuuden selvittelyssä. Sairaaloissa unen tutkimisessa käytettyjä apuvälineitä ovat mm. aivosähkökäyrä, MSLT-tutkimus, MWT-testi, unipolygrafia, videotelemetria ja uniprofiilianalyysi.

Lähteet:

Unettomuus. Käypä hoito-suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 26.2.2018). www.käypähoito.fi

Hublin C. Unettomuus, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Partonen T ym. Unettomuus, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Julkaistu: 5.4.2018
Kommentoi »