Terve.fi

Unettomuus ja unihäiriöt

Mitä uni on?

Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki ja keho lepää. Aivot eivät kuitenkaan lepää, vaan ovat varsin aktiivisessa toiminnassa. Päivän aikaiset voimakkaat kokemukset ja tunnetilat saattavat kertautua ja järjestyä uudelleen. Unessa vaihtelee syvä uni ja REM-uni. Unennäkö liittyy REM-uneen, jonka aikana mm. silmät liikkuvat vilkkaasti sekä siitin ja häpykieli saavat erektion.

Ihmisen tarvitsema unen määrä vaihtelee paljon. Useimmat nukkuvat 6 – 8 tuntia tai enemmän, mutta joillekin riittää 4 – 5 tuntia. Pienet lapset nukkuvat päiväunia ja sama ilmiö kuuluu usein myös vanhuuteen. Lasten unihäiriöt on syytä aina selvittää lastenlääkärin avulla.

Yleisiä nukahtamisohjeita

Makuuhuone on syytä pimentää verhoilla ja eristää ympäristön äänistä hyvin. Kannattaa herätä aamulla aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin. Älä lue, katsele televisiota tai työskentele vuoteessa. Älä mene vuoteeseen, ellet ole väsynyt ja uninen. Jos uni ei tule silmään puolessa tunnissa, tule pois vuoteesta ja rentoudu muulla tavoin. Vältä päiväunia. Älä juo kahvia tai teetä enää illalla klo 18 jälkeen. Syö hiilihydraattipitoinen päivällinen 2 – 4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Harrasta liikuntaa 3 – 4 kertaa viikossa ennen päivällistä. Voimakkaan liikunnan jälkeen unta on turha odotella heti.

Unettomuus

Lähes jokainen on jossain elämänvaiheessa kärsinyt unettomuudesta. Jatkuvasta unettomuudesta kärsii kuitenkin 5 % aikuisista ja päiväväsymyksestä noin 3 %.

Unettomuudesta voidaan puhua aina silloin, kun on tunne, että ei ole nukkunut hyvin tai tarpeeksi. Satunnaista unettomuutta ei ole aihetta erityisemmin hoitaa. Jos unen saanti on vaikeaa tai yöllä toistuvaa heräämistä, on syytä ensin tarkistaa, voiko elintavoilla parantaa unta. Unettomuus on aina kuitenkin oire, jonka taustalla on jokin häiriö. Siksi pidempään jatkunut unettomuus on aina syytä tutkia ja selvittää. Unettomuus voidaan usein hoitaa tai ainakin lievittää.

Fyysiset sairaudet unettomuuden syynä

Useimmat sairaudet aiheuttavat unihäiriöitä. Nivel- ja selkäkivut ovat yleisiä unettomuuden syitä, samoin päänsärky ja suonenveto. Sydämen vajaatoiminta ja astma sekä vaihdevuosien kuumat aallot häiritsevät unta varsin useilla. Virtsavaivat ja suolistosairaudet häiritsevät myös unta samoin kuin raajojen verenkiertohäiriöt. Refluksitauti eli ruokatorven vajaatoiminnan seurauksena syntynyt ruokatorven ärsytystila voi myös herättää öisin. Tämän vuoksi kannattaa aina selvittää, onko unihäiriön taustalla jokin elimellinen sairaus, sillä perussairauden hyvä hoito parantaa myös unta.

Tunneperäiset häiriöt unettomuuden aiheuttajana

Voimakkaat tunnevaihtelut ja elämän kriisit aiheuttavat unettomuutta. Läheisen kuolema tai onnettomuus ja arkielämän huolet työpaikalla, parisuhteessa tai perheessä johtavat unen häiriöihin. Masentunut ihminen nukahtaa usein illalla hyvin, mutta herää varhain aamulla, eikä saa enää unen päästä kiinni. Masennukseen liittyy myös päänsärkyä, joka sekin häiritsee unta. Moni pyrkii hoitamaan stressiään ja unettomuutta lisäämällä alkoholin kulutusta. Reilu alkoholiannos kuitenkin vähentää REM-unta ja unennäköä ja siten huonontaa unen laatua, vaikka omasta mielestä olisikin nukuksissa. Alkoholin käyttö lisää myös masennusta, johon taas liittyy unettomuus.

Unihäiriöt

Varsinkin lapsilla esiintyy unissakävelyä, yöllisiä kauhukohtauksia tai pään heilutusta. Ne ovat yleensä vaarattomia ja vähenevät iän myötä. Selvä unihäiriö voi syntyä matkustettaessa aikavyöhykkeiden yli. Vuorotyö aiheuttaa myös unihäiriöitä. Päiväväsymystä tai nukahtelua päivällä voi seurata pitkästä valvomisesta, unettomuudesta tai uniapneasta.

Kuorsaaminen johtuu kitapurjeen värähtelystä nukkuessa. Noin 40 % aikuisista kuorsaa joskus ja 10 – 20 % kuorsaa joka yö. Kuorsaaminen aiheuttaa selvää päiväväsymystä. Jos kuorsaajalla tulee nukkuessa toistuvia hengityskatkoksia, saattaa kyseessä olla uniapnea-oireyhtymä. Tätä esiintyy 2 – 4 %:lla väestöstä ja siihen liittyy poikkeava päiväväsyminen.

Levottomat jalat-oireyhtymä tarkoittaa, että unen aikana varpaissa, nilkoissa ja polvissa tapahtuu lievää ojennus-koukistusliikettä kaksi kertaa minuutissa. Tämä aiheuttaa jatkuvaa havahtumista unesta ja selvää päiväväsymistä. Levottomat jalat esiintyy usein suvuttain ja yleisenä löydöksenä on raudanpuute. Erittäin levotonta nukkumista on uninäyttelijöillä, joilla REM-uni ilmeneekin koko vartalon ja raajojen liikkeinä. Tämä on yleisintä keski-iän ylittäneillä miehillä.

Unihäiriöiden hoito

Unihäiriön syy on aina selvitettävä ja yritettävä ensisijaisesti hoitaa. Perussairauden hoito parantaa myös unta. Varsinaisia unihäiriöitä pystytään myös tehokkaasti hoitamaan. Keskussairaaloissa voidaan tutkia ja selvittää unihäiriöt erikoisissa unilaboratorioissa. Uniapneaan ja kuorsauksen hoidolla on saatu hyviä tuloksia. Unettomuutta kannattaa hoitaa vaikuttamalla sen syihin. Unilääkkeiden käyttö on viimeisin hoitokeino unettomuuteen ja silloinkin vain tilapäisluonteisesti, koska niihin voi kehittyä riippuvuus.

Hyvä uni takaa hyvän ja laadukkaan päivän. Väsynyt on työssään tapaturma-altis ja tekee helposti virheitä. Lisäksi hän on myös vaarallinen kuljettaja liikenteessä. Sen vuoksi unettomuuden selvittely ja hoito on tärkeä ja arvokas osa terveydenhuoltoamme.

Julkaistu: 28.11.2005
Kommentoi »