Työuupumus voi johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet etenkin masennuksen vuoksi. Työuupumus ei sinänsä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta näyttää liittyvän työkyvyn menetykseen.
Työuupumukseen voi liittyä työkyvyn menettämisen riski, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Mitä vakavampi työntekijän työuupumus oli tutkimusjakson alussa, sitä todennäköisemmin hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle neljän vuoden seurannan aikana. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteena oli useimmiten mielenterveyden häiriö tai liikuntaelinsairaus. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet etenkin masennuksen vuoksi. Työuupumus ei sinänsä oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta näyttää liittyvän työkyvyn menetykseen. Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa ovat mielenterveyden häiriöt, liikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit.
Tutkimuksen neljän vuoden seurantajakson aikana kaikkiaan 113 työntekijää sai myönteisen työkyvyttömyys-eläkepäätöksen. Niiden työntekijöiden joukosta, joilla ei ollut työuupumusta, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi prosenttia, vakavasti työuupuneista 22 prosenttia ja lievästi uupuneista kuusi prosenttia. Työuupuneiden miesten ja naisten eläkkeelle siirtymisessä ei ollut eroa.
Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä
Työuupumuksella tarkoitetaan psykologista oireyhtymää, joka voi kehittyä jatkuvan työstressin seurauksena. Sen tunnusmerkkejä ovat laaja-alainen uupumusasteinen väsymys, joka ei enää lievity levolla, kyyniseksi muuttuva ja epäilevä asenne työn merkitystä kohtaan sekä alentunut ammatillinen itsetunto. Työuupumuksen taustalta löytyy useimmiten pitkään kestänyt epäsuhta työn vaatimusten ja työntekijän käytettävissä olevien voimavarojen välillä. Vuonna 2001 25 prosenttia suomalaista kärsi lievästä ja 2 prosenttia vakavasta työuupumuksesta. Tuoreempaa tietoa työuupumuksen esiintymisestä ei ole saatavilla.
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä voitaisiin ehkäistä pysyvää työkyvyn menetystä
Työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainottaminen tukee työhyvinvointia. Työolosuhteiden säännöllinen seuraaminen ja säätäminen auttaa ehkäisemään liialliseksi kertyvää työkuormitusta ja sen mahdollisena ilmiasuna työuupumusta. Työturvallisuuslaki vastuuttaa työnantajan ryhtymään toimiin työ-kuormituksen arvioimiseksi ja mahdollisen terveysvaaran ehkäisemiseksi viimeistään silloin, kun työntekijällä esiintyy työperäisiä sairauspoissaoloja ja hoitoa vaativia ongelmia. Esimiehet voivat pyytää asiantuntija-apua työtilanteen arviointiin työterveyshuollosta.
Työuupumus talttuu, kun työntekijän voimavarojen vahvistamisen lisäksi muokataan työtä
Uupunut työntekijä tarvitsee tukea ehtyneiden voimavarojen elvyttämiseksi. Kun voimavarat ovat palautuneet, on samanlaisen tilanteen toistumisen ehkäisemiseksi muutettava niitä olosuhteita, joissa työuupumus kehittyi. Nykyisin tilanteen selvittely jää Työterveyslaitoksen tutkijan, psykologian tohtori Kirsi Aholan mukaan valitettavan usein vajaaksi ja työntekijä palaa sairauspoissaolon jälkeen takaisin entisenlaisiin työolosuhteisiin. Onnistunut työhön paluu valmistellaan jo ennen paluuta, ja työtilanteen lisäsäätämisen tarvetta seurataan aktiivisesti työhön paluun jälkeenkin.
Tutkimuksessa käytettiin Terveys 2000 -aineistoa
Tutkimuksessa käytettiin Kansanterveyslaitoksen keräämää suomalaista aikuisväestöä edustavaa Ter-veys 2000 -aineistoa. Tässä osahankkeessa tutkittiin 3125 30-60 -vuotiasta työntekijää. Tiedot työ-uupumuksesta saatiin kyselylomakkeella, terveystiedot perustuivat lääkärintutkimukseen ja mielenter-veyshaastatteluun (CIDI) ja eläketiedot poimittiin KELAn ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä.
Artikkeli: Ahola K, Gould R, Virtanen M, Honkonen T, Lönnqvist J. Occupational burnout as a pre-dictor of disability pension: a population-based cohort study. Occupational and Environmental Medicine.
Linkki artikkeliin: http://oem.bmj.com/cgi/content/abstract/oem.2008.038935v1
