Terve.fi

Terveyttä luonnosta

Suomessa kasvaa luonnonvaraisesti 37 syötävää marjalajia ja satoja syötäviksi kelpaavia sienilajeja. Suomalainen syö luonnonmarjoja keskimäärin noin kahdeksan kiloa vuodessa, vaikka huononakin vuotena marjoja kypsyy noin 100 kg henkeä kohti. Sienistä suomalaisten suosikkeja ovat tatit, kantarelli ja rouskut.

Vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita

Luonnonmarjat ovat maahan tuotuja hedelmiä huomattavasti terveellisempiä. Marjat sisältävät hedelmiä enemmän suojaravintoaineita, vitamiineja, kivennäisaineita ja fenoliyhdisteitä, jotka muun muassa ennaltaehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja, syöpää sekä tulehduksia.

Marjat ja sienet ovat kevyttä ravintoa ja ne sisältävät runsaasti vettä (marjat 80-90%, sienet 85-90%), kuituja ja vitamiineja, mutta vain vähän energiaa. Marjoissa on A- ja E-vitamiinia sekä runsaasti C-vitamiinia. Sienet sisältävät mm. A-, B- ja D-vitamiineja. Vitamiinien ohella marjat ja sienet sisältävät myös useita kivennäis- ja hivenaineita kuten esimerkiksi kaliumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä.

Liiku luonnossa ja hyödynnä luonnonantimet

Suomen jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden liikkua vapaasti luonnossa ja poimia luonnonvaraisia sieniä ja marjoja. Luonnossa liikkumiseen ei tarvita maanomistajan lupaa. Piha-alueella sienestäminen ja marjastaminen on kiellettyä.

Marjat ja sienet tulee poimia kypsänä, ihanteellisinta olisi poimia ne kuivalla ilmalla, jolloin ne säilyvät parhaiten. Sienet kerätään ilmavaan ja tilavaan sienikoriin, jossa kirpeät sienilajit pidetään erillään miedonmakuisista lajeista. Marjat kannattaa kerätä ämpäriin tai koriin. Sieniä ja marjoja ei koskaan kannata kerätä muovipussiin, koska suljetussa tilassa ne alkavat pilaantua nopeasti.

Marjat ja sienet kannattaa puhdistaa, tarvittaessa esikäsitellä ja säilöä tuoreena. Säilöntätapoja on useita, esimerkiksi pakastaminen ja kuivaaminen. Sienet voidaan säilöä myös suolaamalla, marjat voidaan mehustaa tai tehdä hilloksi.

Syö tuoreena, säilö luonnollisesti

Ruoan valmistustavalla voidaan vaikuttaa paljon lopulliseen ravintoarvoon. Tuoreissa marjoissa ja sienissä sekä maku että vitamiinipitoisuudet ovat parhaimmillaan. Parhaiten metsän antimien ravintoarvot säilyvät, kun marjoja käsitellään mahdollisimman vähän ja sienet kypsennetään kevyesti esimerkiksi pienessä kasviöljymäärässä paistaen.

Marjoja ja sieniä voidaan käyttää ruoanlaitossa monella eri tavalla. Marjoista voidaan valmistaa keittoja, puuroja, kiisseleitä ja hyytelöitä sekä niitä voidaan hyödyntää erilaisissa jälkiruoissa sellaisenaan. Sieniä voidaan valmistaa ruuaksi esimerkiksi paistettuna, muhennoksena tai lisäämällä niitä salaatteihin, kastikkeisiin, pataruokiin ja keittoihin.

 

Metsästä poimittavaa lähes ympäri vuoden

Suomessa lähes kaikki syötävät luonnonmarjat kasvavat yleisinä koko maassa, useimpien marjojen kasvupaikkana ovat erilaiset metsät. Lähes kaikkialla luonnossa kasvaa syömäkelpoisia sieniä. Monipuolisin sienilajisto kasvaa sekametsässä, jonka maastossa ja maaperän kosteudessa on vaihteluja.

Marjojen keruuaika on pitkä. Ensimmäisinä kypsyvät ahomansikka ja mustikka heinäkuussa ja viimeisinä pikku- ja isokarpalo, joita voidaan poimia vielä lokakuussa. Ruokasieniä kasvaa metsissä lähes vuoden ympäri. Maalis-huhtikuussa tulevat esiin ensimmäiset korvasienet ja loka-marraskuulle ajoittuu muun muassa suppilovahverokausi.

Marjasatoihin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Ensisijaisesti marjasatoon vaikuttavat perimä ja ympäristö. Paikalliseen marjasatoon vaikuttavat suuresti myös alueen hoitotoimet kuten ojittaminen ja ilmakehän puhtaus. Sienikausi vaihtelee vuosittain, satoon vaikuttaa sää, erityisesti sade ja lämpö. Etelässä sienikausi on pohjoista pidempi.

Hyödyntäkäämme kaikki nämä ilmaiset metsän antimet terveyttämme edistämään. Mukavaan poimintahetkeen voi osallistua koko perhe ja samalla voidaan nauttia kauniista Suomen luonnosta ja raikkaasta ulkoilmasta.

Lähteet:

Arktiset Aromit: www.arctic-flavours.fiHolmberg Pelle ja Marklund Hans: SieniopasLehtonen Ulla: Syö itsesi terveeksi – 100 puutarhakasvia ruokana ja rohtonaLindqvist-Niemelä Arja: Elämän eliksiirit – Arktiset marjat & yrtit terveytesi ylläpitoonNylén Bo: Herkulliset ruokasienetRaatikainen Mikko, Mildh Uolevi ym.: Luonnonmarjaopas

   MUSTIKKA-SIPULISALAATTI

0,2 kg rapeaa salaattia3 kpl omenoita1 sipuli3-4 dl mustikoita2 tl kuivattua nokkosta tai muita luonnonyrttejä

Kastike:   0,5 dl rypsiöljyä1/4 sitruunan mehuripaus mustapippuria1/2 tl sinappia

Suikaloi salaatti. Suikaloi omenat ja sipulit. Sekoita ainekset keskenään ja lisää tuoreet mustikat. Sekoita kastikeaineet ja kaada salaatin päälle. Jos käytät pakastemustikoita, niin anna salaatin seistä jääkaapissa ennen tarjoamista, että marjat ehtivät sulaa. Marjat värjäävät salaatin pikantin sinililan väriseksi. Salaatin voi muuntaa käyttämällä rapeaa salaattia enemmän ja sipulia vähemmän esimerkiksi tarjottaessa sitä lapsille tai nuorille.

Lähde: Arktiset Aromit

ROUSKU-JAUHELIHAPIHVIT

2 dl vettä1 lihaliemikuutio1 dl korppujauhoja1 sipuli3 valkosipulin kynttä250 g ryöpättyjä rouskuja1 muna400 g jauhelihaa1 tl suolaa1 tl mustapippuria1/4 tl maustepippuria1/2 tl chilijauhetta1/2 tl paprikajauhetta

Liota lihaliemikuutio kuumennettuun veteen ja kaada se korppujauhojen päälle. Anna turvota 5-10 minuuttia. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet. Lisää korppujauhoihin sipulit, hienonnetut sienet, muna, jauheliha ja mausteet. Sekoita tasaiseksi. Muotoile taikinasta pihvejä leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Vinkki! Tarjoa rouskupihvit esimerkiksi pita-leivän välissä paistetun sipulin kera.

Lähde: Arktiset Aromit

Julkaistu: 28.6.2012
Kommentoi »