Tärkeä D-vitamiini
Luustomme tarvitseman D-vitamiinin saamme sekä ravinnosta että ihomme valmistamana auringon valon vaikutuksesta. Nyt elämme Pohjolan pimeää vuoden aikaa, jolloin vitamiinin jälkimmäinen lähde on ehtynyt kevääseen asti. Tällä hetkellä D-vitamiinin saantimme riippuu siis täysin siitä, mitä panemme suuhumme.
Eläinperäisten ravintoaineiden ohella sitä on vain sienissä. Kala, kalaöljy, maitotuotteet, kananmuna ovat D-vitamiinin pääasialliset lähteet. Sienistä kantarelli on pitoisuudeltaan peräti lohen veroinen..
Tämän vitamiinin tärkein tehtävä on kalkin imeyttäminen suolistosta ja sen kiinnittäminen luihin. Jos kalkin saanti jää liian vähäiseksi, seurauksena on luuston häiriö. Sellainen ilmenee vaikeassa tapauksessa luuston pehmenemisenä eli osteomalasiana. Riisitauti on nimitys lasten vastaavalle tilalle, joka onneksi lähes hävisi jo sukupolvi sitten. Lievässä tapauksessa häiriö liittyy osteoporoosiin eli luukatoon. D-vitamiini tarvitsee toimiakseen kumppanikseen kalkkia. Jos sitä on liian vähän, vitamiinilla ei ole, mitä imeyttää. Siksi osteomalasian ja osteoporoosin hoitoon kuuluvat molemmat.
D-vitamiinia alettiin lisätä margariineihin jo puoli vuosisataa sitten, maitoihinkin muutama vuosi sitten. Sillä terästettyjä täydennysravinteita ja juomia on runsaasti tarjolla. Jatkuvaan ylenmääräiseen saantiin voi liittyä riski. D-vitamiini on oikeastaan hormoni, välttämätön sinänsä, mutta jonka liian suuren ja liian pienen pitoisuuden ero on melko pieni. Korkea pitoisuus saattaa nostaa veren kalkkipitoisuuden liian suureksi tuottaen heikkoutta, huonovointisuutta, munuaiskiviäkin. D-vitamiinin liikasaanti on oloissamme harvinainen, mutta sellaiselle voisi kuvitella altistuvan auringonpalvojan, joka käyttää runsaasti lisäravinteita.
D-vitamiinin saantia koskevat suositukset ovat kehittyneet yhä räätälöidymmiksi. Toisaalta halutaan turvata riittävä saanti, toisaalta välttää liiallinen. D-vitamiinivalmisteita ohjeistetaan lastenneuvoloissa antamaan 1 -2 -vuotiaille ympäri vuoden. Annoksen määrä riippuu siitä, paljonko lapsi saa äidinmaitoa, sen vastikkeita tai maitotuotteita. Vanhemmille eli 3 – 15 -vuotiaille suositellaan vitamiinivalmisteita pimeänä vuodenaikana lukuun ottamatta niitä, jotka käyttävät runsaasti vitaminoituja maitotuotteita. Tuon ikäryhmän etnisesti tummaihoisille suositellaan valmisteen käyttöä kuitenkin ympärivuotisesti, sillä ihon tummuus vähentää kykyä tuottaa D-vitamiinia.
D-vitamiinivalmisteet ovat aiheellisia paitsi elämänkaaren alkupuolella, niin usein myös sen toisessa päässä. Ikääntyessä iho ohenee, jolloin sen kyky valmistaa D-vitamiinia vähenee. Ravitsemus voi muuttua yksipuoliseksi ja liikunta vähäiseksi, jolloin osteoporoosin riski kasvaa. Erityisen ongelmalliseksi tilanne voi muodostua pitkäaikaissairaille laitosvanhuksille, jotka oleskelevat kesätkin sisätiloissa. He saattavat vain piipahtaa ulkona ja silloinkin kovin peittävästi vaatetettuina. Heille D-vitamiini- ja kalkkivalmisteet ovat usein aiheellisia. Terveempien ikäihmisten kohdalla valmisteiden käytön aiheellisuus ja annosmäärät riippuvat ravintotottumuksista, liikunnan ja ulkoilunmäärästä, myös mahdollista sairauksista ja niiden lääkityksestä.
Lue lisää palstan kirjoittajasta dosentti Ilkka Winbladista >>
