Miten työterveyshuolto kannattaa järjestää tulevaisuudessa? Vain laimea ykkössuosikki löytyi, kun kysyttiin mikä on kolmesta vaihtoehdosta paras. TTL:n analyysissa selvisi odotetusti, että joka ikisessä vaihtoehdossa on riskinsä ja mahdollisuutensa – mutta ovatko yhden skenaarion vahvuudet sittenkin vahvempia kuin muiden?
Työterveyslaitoksesta putkahti keväällä kolme skenaariota siitä, miten työterveyshuolto voitaisiin järjestää tulevaisuudessa. Nyt laitos on julkaissut SWOT-analyysin skenaarioiden vahvuuksista ja heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista.
Mielipiteitä vaihtoehdoista on kerätty verkkokyselyn avulla. Ajatukset jakautuvat niin, ettei selkeästi muiden yläpuolelle nousevaa mallia näytä ainakaan tähän mennessä löytyneen.
Jonkin verran muita enemmän on innostanut skenaario kaksi, työterveyshuolto omana erikoisalanaan. Myös Työterveyslaitos on ilmoittanut kannattavansa tätä vaihtoehtoa.
Selkeää on vain se, että mielipiteet jakautuvat selkeästi
Työterveyslaitoksen nettikyselyyn on vastannut 29.8.2016 mennessä 465 ihmistä, joista yli puolet on työterveyshuollon ammattilaisia. Tätä mieltä oltiin:
Skenaario 2 on paras (ennaltaehkäisyn painottaminen): 45 % ammattilaisista, 39 % kaikista vastaajista.
Skenaario 1 on paras (sairaanhoito mukaan): 35 % sekä ammattilaisista että kaikista vastaajista.
Skenaario 3 on paras (pidetään ennallaan): 19 % ammattilaisista ja 24 % kaikista vastaajista.
Osa vastaajista ehdotti myös muita malleja.
Skenaario 1. Työterveyshuolto työssäkäyvien perusterveydenhuoltona
Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltoa muutettaisiin tässä mallissa työnantajalle pakolliseksi. Työterveyshuolto huolehtisi tyystin työssäkäyvien perusterveydenhuollon sairaanhoidosta. Työnantajan tulisi järjestää vähintään minimitason sairaanhoito, ja halutessaan voisi tarjota enemmänkin sairaanhoitoa.
Ennaltaehkäisevät palvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa. Työntekijän pitää käyttää työnantajan valitsemaa palveluntuottajaa. Työterveyshuollon rahoitus tulee osaksi työnantajilta, osaksi maakunnilta ja valtiolta.
Plussia: Työntekijöiden nopea pääsy hoitoon. Työterveyshuollon rooli entistä selkeämpi. Valtio mukaan rahoittamaan työterveyspalveluita.
Miinuksia: Kustannusten nousu. Eriarvoisuuden lisääntyminen. Ennaltaehkäisy voi jäädä varjoon, kun resursseja painotetaan sairaanhoitoon.
Poimintoja kyselyn avovastauksista (yht. 169 kpl):
”On vain etu työnantajalle, että sairas pääsee heti lääkäriin”. Hoitakaa terveyskeskustoiminta sellaiseksi, että työttömät pääsevät sinne.”
”Sairaanhoidon säilyttäminen työterveyshuollossa on tärkeää, sen avulla saadaan arvokasta tietoa työntekijöiden ja myös työyhteisöjen hyvinvoinnin tilasta.”
”Ainoastaan vaihtoehto 1 on realistinen, jos palvelut halutaan toimiviksi. Julkisen puolen kehittymisen varaan ei voi laskea, joten vaihtoehto 2:n seuraus olisi yksityisten sairauskuluvakuutusten kasvu.”
Skenaario 2. Työterveyshuolto erikoisalana
Työterveyshuolto erikoistuu ehkäisevään toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon. Sairaanhoito säilyy, mutta se rajataan työhön liittyvien sairauksien hoitoon.
Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitonsa suhteen. Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon.
Plussia:
Työterveyshuollon erikoisosaaminen nykyistä paremmin käyttöön. Mahdollisuus keskittyä ennaltaehkäisyyn, johon työterveyshuolto on alun pitäen suunniteltukin. Kalliit työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vähetä. Yhteys muun terveydenhuollon kanssa tiivistyisi.
Miinuksia:
Onko työterveyshuollon sisällä osaamista erottaa työhön liittyvä sairaus ja tavallinen sairaus? Laajan perussairaanhoidon myötä tulee yhteyttä työpaikoille, ja tässä mallissa yhteys työpaikoille voi jäädä hataraksi. Jos sote-ratkaisu ei onnistu, työntekijöiden hoitoonpääsy hidastuu.
”Nimenomaan ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa työterveyshuollon suurimmat hyödyt. Sairaanhoitoa pitäisi ehdottomasti rajata koskemaan enemmän työkykyyn vaikuttavia sairauksia. Rajanveto on toki hankalaa.”
”Mikäli skenaario 2 toteutuisi, tulisi tiedonkulku varmistaa perusterveydenhuollosta työterveyteen mahdollisissa työkyvyn uhan varhaisissa signaaleissa. Ennen sen toteutumista 3 on paras."
Skenaario 3. Työterveyshuolto ennallaan
Työterveyshuollon nykymalli säilyy, vaikka muu sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu. Työntekijät valitsevat sairaanhoitopalvelunsa työterveyshuollon ja maakunnallisen valinnanvapauden piiristä. Osa työterveyshuollon palveluntuottajista ryhtyy tuottamaan myös maakuntien perustason palveluita. Työterveyshuollon rahoitus pysyy erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta.
Työterveyshuollon sisäistä kehittämistä jatketaan, samoin niveltämispyrkimyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Oleellisesti työterveyshuolto kuitenkin säilyy muusta terveydenhuollosta erillisenä osa-alueena.
Plussia
Työterveyshuollon nähdään toimivan nykyisellään prosessina hyvin. Työnantajan valinnanvapaus. Olisi tavallaan helppo valinta olla muuttamatta mitään ja seurata sivusta sote-uudistusta.
Miinuksia
Työterveyshuolto voi jäädä entistä enemmän erilleen muusta terveydenhuollosta. Sairaanhoidon korostuminen ja ennaltaehkäisyn kutistuminen. Tieto ei kulje. Tehdään päällekkäistä työtä. Työkyvyttömyyksien lyhentämiseen ei päästä kiinni ajoissa, ja koituu huomattavia kustannuksia.
”Työterveyshuolto on toimiva osa rikkinäisessä terveyshuoltojärjestelmässä. Hyvää ei kannata romuttaa erityisesti kun työnantajat maksavat siitä.”
”Toimivan työterveyshuoltojärjestelmän hyviä käytäntöjä voisi laajentaa muillekin alueille.”
Jokin muu ratkaisu?
–Neljäntenä vaihtoehtona kyselyyn vastaajat esittivät mallia, jossa työnantaja voisi valita tarvitsemansa työterveyshuollon palvelut usealta eri palveluntuottajalta, kertoo johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta TTL:n tiedotteessa.
– Etuna pidettiin nykyistä suurempaa joustavuutta ja mahdollisuutta saada palveluja juuri oman työpaikan tarpeisiin sopivasti.
Brommelsin ryhmä esitti ennaltaehkäisyn painottamista
Sote-uudistuksessa on linjattu, että työterveyshuollon rahoitus ja järjestämistapa pidetään toistaiseksi ennallaan. Työterveyshuolto ei kuuluisi laajan valinnanvapauden piiriin.
Mats Brommelsin työryhmä on keväällä ehdottanut, että työterveyshuollon korvausten painopiste tulisi siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan.
Työterveyshuolto vastaa käytännössä suurimmasta osasta työssäkäyvien perusterveydenhuollon sairaanhoidosta. TTL:n mukaan työterveyshuollon palveluiden piirissä on 1,8 miljoonaa työntekijää.
Lähteet:
TTL:n kannanotto työterveyshuollon kehittämisestä 11.5.2016 (pdf)
Lue myös:
