Tutkimuksessa tutkijat mittasivat musiikin kuuntelun myötä tapahtuvaa dopamiinin vapautumista aivoissa. Lisäksi tutkijat seurasivat, millaisia vaikutuksia musiikilla on koehenkilöiden elimistölle muuten: he mittasivat tutkittavien sykettä, hengitystä ja kehon lämpötilaa sekä tarkastelivat, saivatko koehenkilöt kylmiä väreitä, jotka kielivät voimakkaasta emotinaalisesta reaktiosta.
Tutkijat havaitsivat, että dopamiinin eritys oli aivoissa voimakkaampaa nautinnolliseksi koetun musiikin aikana verrattuna neutraaliksi koettuun musiikkiin. Erityisen voimakasta dopamiinin vapautuminen oli kylmien väreiden myötä.
Niin ikään tutkimuksessa selvisi, että dopamiinitasot lähtivät nousuun jo musiikin huipentumista, eli aivot ikään kuin ennakoivat tiettyjen musiikin kohtien aiheuttamaa mielihyvää.
Dopamiini-hormonin vapautuminen aiheuttaa siis muun muassa mielihyvän tunnetta, ja sen eritys tehostuu muun muassa seksin ja syömisen yhteydessä. Lisäksi erilaiset huumeet vaikuttavat juuri dopamiinin välitykseen. Musiikin aiheuttama dopamiinitasojen nousu voikin selittää, miksi musiikilla on niin suuri rooli ollut kaikkialla yhteiskunnissa kautta historian.
Tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience –lehden tuoreimmassa numerossa.
Muu lähde: Montreal Neurological Institute and Hospital
Lue myös:
