3 890 euroa ja 677 euroa. Suurimman ja pienimmän välillä on muhkea ero.
Nämä summat ovat poimintoja Euroopan eri maiden henkeä kohden käyttämistä terveydenhuoltomenoista vuodelta 2010. Tiedot ovat peräisin Euroopan komission ja OECD:n julkaisemasta Health at a Glance: Europe 2012-raportista, johon on koottu tietoja terveydestä ja terveydenhuoltojärjestelmästä 35 Euroopan maassa.
Raportti tuo esiin selkeän suuntauksen: terveydenhuoltomenot ovat vuosien tasaisen nousun jälkeen kääntyneet laskuun vuonna 2010 lähes kaikkialla Euroopassa.
Hollanti satsaa kuitenkin eniten, kertoo raportti. Se käytti vuonna 2010 terveydenhuoltoon bruttokansantuotteestaan suurimman osuuden, 12 prosenttia. Yhtä ihmistä kohden laskettuna Hollannissa kului 3 890 euroa terveydenhuoltoon. Yli 80 prosenttia terveydenhuoltomenoista rahoitettiin julkisin varoin.
Aivan Hollannin kintereillä tulevat Saksa ja Ranska. Niissä sijoitettiin BKT:stä 11,6 prosenttia terveydenhuoltoon.
Henkeä kohden laskettuina Hollannin jälkeen eniten terveydenhuoltomenoja oli Luxemburgissa (3 607 euroa) ja Tanskassa (3 439 euroa). Yli 3 000 euroa per henki käyttivät myös Itävalta, Ranska ja Saksa.
Kaikkein niukimmin varoja käytettiin terveydenhuoltoon Bulgariassa: 677 euroa. Romaniassa kului 745 euroa per henki terveysmenoihin.
Missä on Suomi?
Suomi sijoittuu menovertailussa keskikaartiin, ääripäiden väliin. Kun keskimäärin Euroopan maat käyttivät vuonna 2010 BKT:stään 9 prosenttia terveydenhuoltomenoihin, oli Suomen luku 8,9 prosenttia.
Henkeä kohden Euroopassa käytettiin terveysmenoihin keskimäärin 2 171 euroa. Suomessa luku per nuppi oli suurempi: 2 504 euroa.
Leikkaukset alkoivat
Terveydenhuoltokustannukset kasvoivat tasaisesti vuodesta 2000 lähtien Euroopassa, mutta nousu taittui vuonna 2010 lähes kaikissa Euroopan maissa.
Terveyskulujen huippuvuosi oli 2009, jolloin bruttokansantuotteesta käytettiin keskimäärin 9,2 prosenttia terveydenhuoltoon. Siitä tultiin alaspäin keskimäärin 9 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
Talouskriisin pahimmin runtelemissa maissa, esimerkiksi Virossa ja Islannissa, kulut kääntyivät laskuun jo vuonna 2009, mutta vielä rajumpia leikkauksia tehtiin vuonna 2010.
Eri maissa julkisen terveydenhuollon menoja on leikattu monin eri tavoin, kertoo raportti: esimerkiksi palkkoja ja henkilöstöä vähentämällä, lisäämällä kansalaisten omavastuuosuutta joistakin palveluista ja lääkkeistä, nopeuttamalla sairaalasta avohoitoon siirtymistä ja pitämällä ankaraa budjettikuria sairaaloissa.
Raportissa huomautetaan, että on tärkeää valvoa tarkkaan julkisen terveydenhuollon säästöjen lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia hoidon asianmukaiseen saatavuuteen ja laatuun.
Mikä raportti?
Jutun tiedot ovat peräisin Health at a Glance: Europe 2012–raportista. Siihen on koottu tietoja terveydestä ja terveydenhuoltojärjestelmästä 35 Euroopan maassa. Tiedot ulottuvat vuoteen 2010 saakka ja ovat pääosin peräisin valtioiden virallisista tilastoista.
Raportin ovat julkaisseet Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto ja OECD. Aiemmin on julkaistu yksi vastaavanlainen raportti.
Lähteet: Health at a Glance: Europe 2012-raportin tiivistelmä, Health at a Glance: Europe 2012 -raportti
Lue myös:
Suomi erikoissairaanhoitaa edullisemmin kuin muut Pohjoismaat – missä selitys?
