Terve.fi

Täit ja satiaiset

Täit ja satiaiset
Ihmisessä loisivia täilajeja ovat päätäi, vaatetäi ja satiainen. Yhteistä niille kaikille on, että ne käyttävät ravinnokseen ihmisestä imemäänsä verta ja ovat siitä riippuvaisia. Ihmisen elimistön ulkopuolella ne elävät hyvissäkin olosuhteissa vain enintään muutamia vuorokausia
Julkaistu: 28.11.2005

Vaatetäi

Vaatetäi on nykyisin varsin harvinainen. Se asuu vaatteissa, mutta käy ihmisen iholla syömässä verta puremalla sekä laskemalla munansa. Puremajäljet sijaitsevat eripuolilla vartaloa ja raajojen alueella. Vaatetäitä tavataan lähinnä vain huonoissa hygieenisissä oloissa asuvilla.

Päätäi

Päätäi on noin 2-4mm pitkä, silmin nähtävissä oleva loinen, joka tarttuu ihmiseltä toiselle läheisessä kontaktissa. Päätäi on yleisempi lapsilla ja pitkätukkaisilla ja aiheuttaa edelleenkin Suomessa ajoin epidemioita tarhoissa ja kouluissa.

Täi leviää helposti myös perhepiirissä. Päätäi suosii karvaisia alueita ja erityisesti hiuspohjaa. Parta-alueella ja pubes-karvoituksen sekä rintakarvoissa ja kainaloiden alueella sitä tavataan harvemmin. Se imee verta ihmisen ihosta 2-3 tunnin välein aiheuttaen hiuspohjaan kutisevia näppylöitä, jotka raavittaessa voivat infektoitua. Täi laskee hiuksiin munia, jotka näkyvät hiuksissa pieninä, noin 0.8 mm pituisina vaaleina kovina nystyinä, saivareina.

Satiainen

Satiainen on noin 1.5-2mm pituinen hitaasti liikkuva loinen, jonka elinaluetta ovat erityisesti sukuelinten ja peräaukon karvaiset alueet ja kainalo, mutta sitä voi löytyä myös vartalon karvaisilta alueilta.

Hiuspohjassa ja kulmakarvoissa sitä tavataan harvoin paitsi pienillä lapsilla. Loisen tartunta tapahtuu ihmiseltä toiselle läheisissä kontakteissa, usein seksuaalisen kontaktin välityksellä. Tartuntaa vuodevatteiden ja pyyhkeiden sekä vaatteiden välityksella pidetään mahdollisena. Satiainen lisääntyy hitaasti ja oireiden alkamiseen tartunnasta voi kulua viikkoja.

Taudin oireina ovat satiaisen puremakohtiin ilmestyvät punoittavat kutiavat näppylät. Kuten päätäikin, satianen laskee munansa karvoihin, joissa ne näkyvät paljain silminkin vaaleina kovina nystymäisinä muutoksina.

Toteaminen

Sekä päätäin että satiasen, kuin myös vaatetäin esiintymisen varmistaminen tapahtuu loisen tai niiden laskemien munien löytymisellä. Loiset ja munat ovat löydettävissä paljain silmin eikä erikoisvälineitä tarvita. Joskus varsinaista loista on vaikea löytää ja hoito joudutaan antamaan muiden oireiden perusteella.

Hoito

Vaatetäi hoituu vaatteen pesulla tai hävittämisellä. Päätäi hoidetaan tähän tarkoitukseen valmistetulla shampoolla, jota on saatavilla apteekista. Shampoolla pestään huolellisesti hiuspohja ja hiukset. Valmisteesta riippuen hoito on hyvä uusia 1-5 päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Shampoon lisäksi voidaan käyttää myös linimenttiä. Saivarit kammataan irti tiuhalla kammalla. Päiväkodeissa, kouluissa ja perheen piirissä tulisi pyrkiä löytämään kaikki tartunnan saaneet ja hoitaa heidät samanaikaisesti.

Päätäiden ennaltaehkäisyssä on tärkeää etenkin tarhoissa ja kouluissa välttää kampojen ja päähineiden lainaamista, pestä hiukset riittävän usein sekä huolehtia vaatteiden ja vuodevaatteiden puhtaudesta.

Satiasten häätöön tehoavat samat valmisteet kuin päätäihinkin ja hoidon yhteydessä pestään shampoolla huolellisesti oireiset alueet, tavallisesti häpykarvoituksen alueen hoito riittää. Hoito voidaan uusia 1-5 päivän kuluttua valmisteesta riippuen. Partnerin hoito tulisi suorittaa samanaikaisesti.

Shampookäsittelyn jälkeen kutina saataa kestää vielä useita päiviä, jolloin oireita voidaan lievittää kortisonivoiteilla ja -linimentillä.

Kommentoi »