Kilpirauhassairauksia vähätellään. Sairaita väitetään luulottelijoiksi. Joitakin kilpirauhassairaudesta kärsiviä on ohjattu psykiatriseen hoitoon ja mielialalääkkeitä syömään.Jotkut syövät kilpirauhaslääkkeitä liikaa tai turhaan. Joidenkin mielestä vajaatoiminta on jo niin yleinen, että se täyttää kansansairauden mitat. Kilpirauhanen on kiistelty kohde.Kilpirauhasen vajaatoimintaan sai viime vuonna lääkitystä 302 000 suomalaista, noin 5,5 prosenttia väestöstä. Luku on 100 000 enemmän kuin vuonna 2008. Suuntaus on sama Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Tutkimustulokset Englannista kertovat kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitysten yleistyneen selvästi. 2000-luvun alussa sairaus ei lisääntynyt näin nopeasti.
Moni tekee itse diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta
Koska kilpirauhasen ongelmista puhutaan niin paljon, oireista on tullut tuttuja. Diagnoosiin on helppo tarttua, koska se tuntuu luontevimmalta mahdollisuudelta.
– Muut mahdollisuudet saattavat jäädä sivuun. Arvioni mukaan 15 000–30 000 potilasta syö lääkitystä turhaan. Yhtä paljon voi olla heitäkin, joilla ei ole diagnoosia ja lääkitystä vaikka pitäisi, sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi sanoo.
Diagnoosin tekeminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Soppi arvelee, että kokemattomat lääkärit ovat saattaneet oikoa taudinmäärityksessä.
– Vaikka olisi tautiin sopivat oireet ja viitealueen ylä rajoilla olevat TSH-arvot, ne eivät riitä diagnoosiin. Vaaditaan muiden mahdollisuuksien poissulkemista ennen kuin voidaan aloittaa hoitokokeilu, Esa Soppi sanoo.
Sopin mukaan ketään ei pitäisi laittaa syömään tyroksiinia (T4) loppuiäksi vain siksi, että hänen oletetaan kärsivän kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ensin pitäisi tehdä määräaikainen hoitokokeilu. Jos oireet helpottavat, kyseessä on todennäköisesti kilpirauhasen ongelma.
– Joka toinen viikko alan purkaa uuden potilaan kilpirauhaslääkitystä, koska vajaatoimintaa ei olekaan. Lääkitys on aloitettu vain oireiden perusteella. Tavallisesti taustalla on piilevä raudan puute, varsinkin nuorilla naisilla, kertoo Soppi.
Miksi kilpirauhaskokeisiin on vaikea päästä?
– Osa lääkäreistä yrittää selvitä mahdollisimman pitkään ilman kokeita. Se on erikoista, sillä kilpirauhastestit eivät maksa juuri mitään: julkisella puolella pari euroa ja yksityisellä puolella pari kymppiä, sanoo Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskunta yhtymä NordLabin johtava lääkäri Leila Risteli.
Laboratoriokokeissa säästäminen tuntuu Ristelistä väärältä: Säästö ei ole todellista, jos hoito pitkittyy.
– Tyroksiinin syöminen ei tee hyvää, jos ihmisen kilpirauhanen toimii normaalisti. Eikä mikään sairaus parane väärillä lääkkeillä, Leila Risteli sanoo.
Esa Soppi korostaa, ettei lääkäri hoida laboratoriotuloksia vaan potilaita. Pätevä diagnoosi ei ole mielipidekysymys, mutta osaamisessa näkyy kyllä eroja. Ennen kuin lähdetään hoitamaan, pitää olla varma siitä, mitä hoidetaan.
"On luonnollista, että etsii apua muualta"
Joskus kilpirauhaslääke ei vie oireita. Siitä seuraa neuvottomuus. Sama tunne seuraa, jos hoitaja ilmoittaa kokeiden jälkeen, että arvot ovat normaalit ja kaikki on kunnossa – vaikka potilas voi edelleen huonosti.
Korkeat TSH-arvot eivät automaattisesti viittaa kilpirauhasvaivaan. Samoin viitearvojen sisällä oleva tulos ei välttämättä tarkoita, että ihminen on terve. Kilpirauhanen voi olla sairas matalillakin arvoilla. Jokaisen genetiikka määrää, mikä on tervettä ja mikä vaatii hoitoa.
– Jos oireet tyroksiinihoidosta huolimatta jatkuvat tai hyvät kilpirauhasarvot saanut ihminen kokee olonsa huonoksi, on aika luonnollista, että hän etsii apua muualta. Esimerkiksi lääkäriltä, jonka hoidot eivät ole suositusten mukaisia, kertoo Kilpirauhasliiton toiminnanjohtaja Asta Tirronen.
Hoito tarkoittaa usein eläinperäisten ja vahvojen T3-lääkkeiden syömistä. Niiden toimivuudesta ei ole tieteellistä näyttöä.
Näkemysero T3-monoterapiasta
Suurin näkemysero liittyy T3-monoterapiaan. Jos tyroksiini (T4) ei tuo helpotusta, voidaan kokeilla T4:n ja T3:n yhdistelmää. Toiset lääkärit ovat määränneet suuria annoksia pelkkää T3:ta (T3-monoterapia), mikä sai lääkäreitä valvovan Valviran kiinnostumaan. Muutamat lääkärit saivat varoituksen tai kiellon hoitaa kilpirauhaspotilaita.
Vuonna 2008 näitä erityisluvallisia lääkkeitä käytti 750 potilasta, viime vuonna 4 100. Lääkkeestä on jo seurannut ongelmia.
– Monet ovat joutuneet turvautumaan sairaalahoitoon, jopa tehohoitoon. Jotkut ovat saaneet vakavia haittoja, koska heitä on hoidettu vahvoilla kilpirauhaslääkkeillä, eikä heillä ole ollut kilpirauhassairautta, kertoo Esa Soppi.
Mikä on asiallista tietoa kilpirauhasen hoidosta?
Nettikeskusteluissa puhutaan paljon kilpirauhasen hoidosta. Esa Sopin mukaan harvat kilpirauhasta käsittelevät nettisivut ovat asiallisia.
– Netissä puhutaan esimerkiksi Wilsonin syndroomasta. Se ei ole kilpirauhassairaus, koska sitä ei ole olemassakaan. Tästä kaikki asian tuntijat maailmassa ovat samaa mieltä, sanoo Soppi.
Wilsonin syndroomasta (rT3-dominanssi) löytyy verkosta paljon materiaalia. Maallikon on mahdotonta sanoa, mikä on totta.
Asiantuntijoiden mielestä keksityt sairaudet ovat ihmisten hädällä rahastusta. Usein oirelista on niin kattava, että jokainen huolestunut löytää itsensä.
Aktiivisessa keskustelussa on hyvääkin. Enää kilpi rauhasen vajaatoimintaa ei suhtauduta niin vähätellen kuin ennen. Kilpirauhasliiton Asta Tirrosen mielestä se on hyvä, vaikka yli- ja alidiagnosoiminen on mahdollista.
– Sairaudesta tiedetään enemmän, sitä osataan epäillä ja potilaat uskaltavat vaatia perusteellisempia tutkimuksia.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan merkkejä:
- Aineenvaihdunta hidastuu, josta seuraa väsymystä, painonnousua, ummetusta ja ihon kuivumista.
- Turvotusta on etenkin kasvoissa, silmissä ja säärissä.
- Muistiongelmia voi olla vaikeassa vajaatoiminnassa.
Juttu julkaistu alun perin Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2015.
