Sairaudet

Sydänpysähdys - jäähdytä jo elvytyksen aikana

Henkilön ripeä jäähdytys sydänpysähdyksessä voi lisätä selviytymismahdollisuutta ilman aivovauriota.

19.11.2009 Terve.fi

”Mitä pikemmin jäähdytys voidaan tehdä, sitä parempi,” sanoo professori Maaret Castrén Karoliinisesta sairaalasta.

Jäähdytys on ollut jo kauan käytössä sydänpysähdyksen jälkeisessä sairaalahoidossa aivo- ja muiden kudosvaurioiden pienentämiseksi, kun verenkierto palautuu väliaikaisen pysähdyksen jälkeen.

Potilaat, jotka oli jäähdytetty jo puhallus-paineluelvytyksen aikana, selviytyivät paremmin kuin vakiohoitoa saaneet (46,7 % vs. 31 %) ja myös heidän neurologinen tilansa oli hyvä kotiutuessa (36,7 % vs. 21,4 %). Kun elvytys oli käynnistetty 10 minuutin sisällä sydänpysähdyksestä, ryhmien erot olivat vielä suurempia (59,1 % vs. 29,4 % selviytyi ja 45,5 % vs. 17,6 % neurologisesti kunnossa).

Eurooppalaistutkimuksessa käytettiin uutta laitetta, joka jäähdyttää aivot jo elvytyksen aikana. Kenttäkäyttöön soveltuva laite on ei-invasiivinen ja lisää jäähdytysainetta nenän kautta. Se toimii akuilla eikä sitä tarvitse jäähdyttää.

Aineistona oli kaksi potilasryhmää. Toinen ryhmä (99 potilasta) sai standardin mukaista elvytystä ja toiselle ryhmälle (83 potilasta) tehtiin lisäksi jäähdytys mahdollisimman pian sydänpysähdyksen jälkeen. Sairaalaan asti selvinneitä potilaita jäähdytettiin edelleen vakiokäytännön mukaisesti.

Jäähdytys alkoi keskimäärin 23 minuuttia sydänpysähdyksestä. Sairaalaan saapuessa jäähdytettyjen potilaiden lämpötila oli merkittävästi alhaisempi kuin vakiohoitoa saaneilla.

Paras selviytymistulos oli potilailla, joiden elvytys oli aloitettu kuuden minuutin sisällä pysähdyksestä ja jotka oli jäähdytetty.

Potilailla, joilla oli kammiovärinä, oli todennäköisin selviytymismahdollisuus (62,5 % vs. 47,6 % selviytyi ja 50 % vs. 28,6 % oli neurologisesti kunnossa).

Hoito aiheutti 18 haittavaikutusta ja vakavia haittatapahtumia seitsemällä jäähdytetyllä potilaalla ja 14 kontrollilla.