Verenkierron mukana kulkeutuu edelleen elimistön toiminnan kannalta tärkeät hormonaaliset viestit ja verenkierto huoltaa ja tasoittaa ruumiinosien välisiä lämpötila- ja happamuuseroja.
Sydän – väsymätön kone
Sydän sykkii läpi ihmisen elämän jatkuvasti levossa noin 50-80 kertaa minuutissa ja kovassa kuormituksessa jopa 160-200 kertaa. Sydän pumppaa verta levossa noin 4-6 litraa minuutissa ja kuormituksessa määrä voi olla jopa 7-kertainen. Sydänlihas on työhönsä tarkkaan erikoistunut. Kun sydämen supistumiskäsky lähtee sydämen oikeassa eteisessä sijaitsevasta käskyttäjästä (sinussolmukkeesta), sähköinen aalto etenee läpi koko sydämen. Tahdosta riippumaton autonominen hermosto ja hormonaaliset viestit säätelevät sydämen toimintaa spontaanisti. Siten sydämen syke hidastuu tai nopeutuu tai yksittäinen sydämen lyönti vahvistuu ilman, että voisimme siihen vaikuttaa.
Sydämen supistuessa veri virtaa vasemmasta kammiosta valtimorunkoa pitkin isoon verenkiertoon pääasiallisena tarkoituksena huoltaa eri kudosten soluja. Kun solu on käyttänyt veren mukana tulleen hapen ja energian, veri palaa laskimorunkoa pitkin sydämen oikeaan eteiseen. Oikeasta kammiosta veri siirtyy pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon. Keuhkojen hiussuonissa veri ottaa hengitysilmasta happea ja luovuttaa puolestaan hiilidioksidia. Pienestä verenkierrosta veri palaa sydämen vasemman eteisen kautta kammioon. Tätä työn sykliä sydän toistaa läpi ihmisen elämän.
Verisuonipuusto huoltaa elimistön
Verisuonisto muodostaa veren kulkuväylän kudoksiin. Lähtiessään sydämestä aortan kaaresta valtimorunko jakaantuu yhä pienempiin osiin. Valtimoilla on paksuhko seinämälihaskerros ja valtimot ovat kimmoisia, mikä mahdollistaa niiden kovan paineensietokyvyn. Pienemmät valtimot pystyvät lisäksi supistumalla lisäämään suoniston verenkiertovastusta. Niinpä pikkuvaltimot ohjaavat verenkierron jakaantumista eri kehon osiin ja elinjärjestelmiin taaten kudosten riittävän hapen ja energian saannin. Kuona-aineita poiskuljettavat laskimosuonet ovat ohutseinäisiä suonia, joiden sisällä olevat läpät estävät verta virtaamasta sydämestä poispäin.
Jotta veri virtaisi pienempienkin suonten läpi, tarvitaan päävaltimoissa korkea alkupaine. Siten valtimoiden paineesta jää enää hyvin pieni osa kutakin pikkusuonta kohti. Tämä yhdessä kudosvastuksen kanssa saa aikaan valtimoiden korkean painetason, kun taas laskimoiden paine on alhainen. Käytännössä valtimoveri virtaa sydämen ja verisuonen seinämän tuottaman paineaallon avulla eteenpäin. Laskimoissa veri liikkuu painovoiman mukaisesti niin, että laskimoläpät estävät veren virtaamisen takaisin.
Hyvä verenkierto on elämän edellytys
Hyvä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta on perusedellytys elimistön toiminnalle. Jos verenkierto äkillisesti huonontuu, laskee suorituskyky ja peruselintoiminnot voivat lamaantua. Yleensä verenkierron häiriintyessä elimistö pyrkii korjaamaan tilanteen. Mikäli kyseessä on lievempi häiriö, sydämen sykkeen nousu ja iskuvoiman lisääntyminen yhdessä verisuonivastuksen lisääntyminen kanssa ohjaavat veren elintoimintoja ylläpitäviin elimiin. Verenkierron häiriötilanteessa esimerkiksi aivojen hapensaannin turvaa aivoihin sisäänrakennettu herkkä verenkierron säätelyjärjestelmä. Tämän vuoksi alhainenkin verenpaine riittää pitämään aivot elinkykyisinä turvaten siten elämän jatkumisen.
