Tulehduksellisella suolisairaudella (IBD, Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan haavaista paksusuolitulehdusta ja Crohnin tautia. Näiden sairauksien syitä ei tunneta.
Crohnin tautiin altistava geeni on tunnistettu, mutta se selittää vain pienen osan taudista. Altistavina tekijöinä on tutkittu ympäristötekijöitä, psykososiaalisia tekijöitä, infektioita sekä immunologisia ja geneettisiä tekijöitä. Taudin arvellaan puhkeavan usean eri tekijän summana.
Crohnin taudin esiintyvyys Suomessa on 80–120 potilasta 100 000 asukasta kohden. Se on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä.
Crohnin tauti aiheuttaa suolen seinämän tulehduksen. Tyypillisin paikka on ohutsuolen loppuosa ja paksusuoli, mutta tauti voi esiintyä missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa. Tulehdus on tavallisesti laikuittaista, eli terveessä suolessa on yksi tai useampia sairaita osioita.
Lue myös yleistietoa Crohnin taudista.
Hankalat vatsaoireet tavallisia
Crohnin tauti on luonteeltaan pitkäaikainen sairaus ja sille tyypillistä on aaltoileva kulku. Oireet voivat olla pitkiäkin aikoja pois mutta palaavat aika ajoin. Osalla oireet ovat jatkuvia. Crohnin taudin oireita ovat mahakipu, ripuli, veriripuli, kuume, laihtuminen ja anaaliseudun vaivat.
Kipu on usein aaltomaista keski- ja alamahalla. Ripuli on yleistä. Kuumeilu on tavallisesti lievää iltalämpöä. Korkea kuume on merkki komplikaatiosta, kuten vatsaontelon sisäisestä paiseesta.
Noin puolet potilaista laihtuu. Painon lasku johtuu tavallisesti vatsavaivoista johtuvan ruuan määrän vähentämisestä, mutta syynä voi olla myös imeytymishäiriö.
Peräaukon seudun vaivoja ovat haavaumien ja fisteleiden aiheuttamat ulostamisongelmat, kivut ja märkäinen erittely. Fisteli tarkoittaa yhdyskanavaa, joka voi kehittyä esimerkiksi suolesta iholle.
Tähystys varmistaa diagnoosin
Tärkein tutkimus on paksusuolen tähystys, missä voidaan tutkia paksusuolen lisäksi ohutsuolen loppuosa. Tähystyksen yhteydessä otetaan aina koepalat.
Mahalaukun tähystys tehdään, jos epäillään muutoksia ruuansulatuskanavan yläosassa. Ohutsuolen tutkimiseen käytettävässä kapseliendoskopiassa potilas nielaisee pienen kamerakapselin, jonka tallentama kuvamateriaali tarkastetaan tv-monitorilta.
Muita tutkimusmenetelmiä ovat erilaiset kuvantamiset, kuten tietokonekuvaus ja magneettikuvaus. Verikokeilla ei voida diagnosoida Crohnin tautia, mutta ne kuuluvat perustutkimuksiin.
Hoito on pitkäaikaista
Crohnin taudin tärkein hoito on lääkitys. Lääkkeinä käytetään useita erilaisia valmisteita. Niin kutsutut 5-ASA -valmisteet ovat perushoitoa, ja pahenemisjaksoja hoidetaan kortikosteroideilla. Mikäli ne eivät auta, voidaan käyttää solunsalpaajahoitoa. Uusia lääkkeitä ovat immuunijärjestelmään vaikuttavat ns. biologiset lääkkeet. Antibiootteja käytetään fisteleiden ja paiseiden hoidossa.
Noin kolme neljästä joutuu jossain vaiheessa leikkaushoitoon. Kirurginen hoito soveltuu vain oireiden helpottamiseksi ja komplikaatioiden hoidoksi.
Crohnin tautia ei voida parantaa leikkaamalla. Leikkausmenetelmiä ovat mm suolen osapoisto, ahtaumien laajentamiset ja fisteleiden korjaukset.
Tulehdukselliseen suolisairauteen liittyy lisääntynyt riski sairastua syöpään. Crohnin taudissa riski on pienempi kuin haavaisessa paksusuolitulehduksessa ja se liittyy paksusuolessa esiintyvään Crohnin tautiin. Syöpäriskin vuoksi potilaita seurataan tähystyksillä.
