Sukuelinherpes

Sukuelinherpeksen tarttuminen ja oireet

Sukuelinherpes tarttuu limakalvoille ja iholle tavallisimmin seksuaalisen kosketustartunnan kautta useimmiten oireettoman partnerin välityksellä. Taudin esiintyvyys aikuisväestössä on 20-25%:n välillä. Herpes simplex virus 2:n eli sukuelinherpeksen ja herpes simplex virus 1:n eli huuliherpeksen esiintymisalueet menevät osin ristiin ja 10-15% sukuelinten alueen herpestartunnoista on huuliherpesviruksen aiheuttamia.

Taudin oireet ilmaantuvat tartunnasta noin 2-7 päivän kuluessa, joskin oireetonkin tartunta on mahdollinen. Sukuelinherpeksen ensitartunnan oireita ovat iho- ja limakalvoalueilla ryhmittäin esiintyvät rakkulaiset muutokset, jotka myöhemmin muuttumat kivuliaiksi haavautumiksi, minkä jälkeen ne rupeutuvat ja kuivuvat parantuen arvitta ilman hoitoa noin 3 viikon kuluessa.

Muutokset sijaitsevat useimmiten sukuelinten alueella, naisilla kohdunkaulassa, emättimessä sekä vulvan ja peräaukon seudulla. Miehillä tavallisimpia sijaintipaikkoja ovat terska ja peniksen varsi. Ensitartunnan yhteydessä saattaa esiintyä yleisoireita, kuten kuumetta, huonovointisuutta, nivustaipeiden imusolmukkeiden suurentumista ja arkuutta. Virtsakirvely on tavallinen oire.

Tartunnan jälkeen virukset asettuvat pysyvästi ristiselän alueen tuntohermosolmukkeisiin, mistä ne voivat aikajoin aktivoitua aiheuttaen uusiutuvan herpestulehduksen, jolloin samaan paikkaan iho- tai limakalvoalueelle ensitartunnan oireita vastaavasti ilmaantuu rakkulainen ihomuutos, joka myöhemmin haavautuu, rupeutuu ja kuivuu parantuen noin viikossa ilman hoitoakin.

Uusiutuvissa infektioissa oireet ovat tavallisesti ensitartunnan oireita selvästi lievemmät ja yleisoireita esiintyy harvoin. Sukuelinherpeksen uusiutumisen tiheys on hyvin yksilöllistä taudin toisinaan uusiutuessa kuukausienkin välein, toisinaan taas ensitartunnan yhteydessä saatu infektio saattaa olla ainoa oireinen vaihe, eikä uusiutumista myöhemmin tapahdu. Stressi, kuukautiset ja muut tulehdukset saattavat laukaista sukuelinherpeksen uusiutumisen. Ajan myötä taudin uusiutuminen tavallisesti harvenee ja voi loppua kokonaankin. Tauti on tarttuva uusiutumisten yhteydessä, mutta myös oireettomana aikana tartunta on mahdollinen.

Miten sukuelinherpes todetaan?

Taudin toteaminen ja diagnoosi onnistuu usein tyypillisten oireiden perusteella eikä erityisiä tutkimuksia yleensä tarvita. Tarvittaessa epäselvissä tai vaikeaoireisissa tapauksissa tai esimerkiksi synnytysten yhteydessä virus voidaan todeta erityisten mikroskooppitutkimusten tai virusviljelyn avulla.

Miten sukuelinherpestä hoidetaan?

Sukuelinherpeksen ensitartunnan, kuten myös mahdollisten myöhempien uusiutuvien infektioiden oireet paranevat ilman hoitoakin. Paikallisesti käytettävät viruslääkettä sisältävät voiteet lyhentävät oireiden kestoa. Vaikeaoireisissa tapauksissa, samoin kuin tiheästi uusiutuvissa tulehduksissa suun kautta annettavat viruslääkkeet ovat useimmiten tehokkaita. Viruksen hävittäminen hermosolmukkeista lääkehoidolla ei ole mahdollista.