Terve.fi

Yleistietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta

Yleistietoa sosiaalisten tilanteiden pelosta

Sosiaalisten tilanteiden pelko voi alkaa usein jo teini-iässä. Jopa 20 % ihmisistä voi kärsiä lievistä sosiaalisten tilanteiden pelon oireista.
Teksti Toimitus
Mainos

Varsinainen syy sosiaalisten tilanteiden pelon kohtausten taustalla on usein korostuneen ujon ja estyneen henkilön täydellisyyden tavoittelu, liiallinen itsekritiikki ja epärealistinen itsensä nolaamisen pelko. Ahdistuneisuus ja pelkotilanteet, sekä sitä kautta välttämiskäyttäytyminen juontavat juurensa henkilön vääränlaisiin uskomuksiin muiden ihmisten reaktioista ja mielipiteistä häntä kohtaan. Sosiaalisesta fobiasta kärsivä uskoo olevansa jatkuvasti muiden arvostelun kohteena. Pelko tulla kielteisesti ja kriittisesti arvioiduksi aiheuttaa lopulta noidankehään, jossa henkilö yhä kiihkeämmin tarkkailee omaa käytöstään, jännittää enemmän, saa huonoja kokemuksia sosiaalisista tilanteista, ja näin ollen alkaa pelätä ja välttää sosiaalisia tilanteita.

Lue myös sosiaalisten tilanteiden pelon oireista.

Oireilun taustalla on psykologisten ajattelumallien mukaan pidetty syynä mm. mahdollisesti heikkoa itsetuntoa tai ratkaisematta jääneitä elämänaikaisia konflikteja (psykoanalyyttinen teoria). Toisenlaisen ajatusmaalin mukaan fobia on opittu ajatusmalli, jossa epämiellyttävä ahdistuksen tuntemus on alun perin vain sattumalta liitetty sosiaaliseen tilanteeseen (behavioristinen teoria).

Nykykäsityksen mukaan fobiasta kärsivän oireiden taustalta voidaan löytää sekä biologisia, geneettisiä että ympäristötekijöistä riippuvaisia syitä. Biologisia ahdistuneisuudelle altistavien tekijöiden uskotaan liittyvän aivojen välittäjäaineiden, dopamiinin ja serotoniinin toimintaan. Samoilla välittäjäaineilla on osansa muun muassa masennuksen synnyssä.

Sosiaalisten tilanteiden pelon seuranta

Seuranta tapahtuu lääkitysten seurannan mukaan ja terapioiden välityksellä.

Lue lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelon hoidosta.

Sosiaalisten tilanteiden pelon periytyvyys

Taipumuksen kärsiä sosiaalisesta fobiasta on todettu oleva jossain määrin periytyvää. Lähisukulaisilla esiintyy samaa sairautta tai korostunutta ujoutta muuta väestöä yleisemmin. Pelkoreaktioita säätelevät osittain geneettiset, eli perinnölliset tekijät, ja tätä kautta myös alttius erilaisille ahdistuneisuushäiriöille on lisääntynyt.

Sosiaalisten tilanteiden pelon yleisyys

Sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys vaihtelee runsaasti eri maiden ja eri kulttuurien välillä. Varsinaisesta sosiaalisesta fobiasta kärsii noin 3 %. Lievemmästä jännityksestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii jopa 20 %. Sosiaalinen fobia on yleisempää naisilla kuin miehillä, yksin elävillä ja eronneilla.

Sosiaalisten tilanteiden pelon ennuste

Sosiaalinen fobia alkaa tyypillisesti jo teini-iässä. Hoitamattomana vaiva vaikeuttaa normaalielämää huomattavasti ja on usein pitkäkestoinen ja pysyväkin. Nykyaikaisilla hoitomuodoilla voidaan kuitenkin tehokkaasti helpottaa sosiaalisesta fobiasta kärsivien oireita ja auttaa paluuta normaalielämään.

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja muihin samankaltaisiin ahdistuneisuushäiriöihin liittyy kuitenkin myös riski sairastua samanaikaisesti muuhun psyykkiseen sairauteen, erityisesti masennukseen tai päihdeongelmiin. Tämän vuoksi normaalielämää vaikeuttavien pelkotilojen ja oireiden vuoksi on syytä hakea apua, jotta tilanteen hankaloituminen ja muiden psyykkisten ongelmien puhkeaminen voidaan ehkäistä.

Lähteet:

Isometsä E. Sosiaalisten tilanteiden pelko, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

Koponen H. ym. Ahdistuneisuushäiriö, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

ICD-10:

F40.1 Sosiaalisten tilanteiden pelko

Julkaistu: 10.11.2009