Terve.fi

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito


Lieviä sosiaalisten tilanteiden pelon oireita voi hoitaa itsenäisesti. Muita hoitotapoja ovat terapiat ja lääkehoito. Lisätietoa hoidoista.

Lievästä sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä henkilö voi hyvin koettaa itsenäisesti harjaannuttaa itseään ulos pelko- ja välttämiskäyttäytymisestä.

Pelkoa lievitetään harjoituksilla, joissa hitaasti ja asteittain totutellaan kohtaamaan pelkoa aiheuttavia tilanteita. Hyvin tärkeää on myös opetella rentoutumaan. Harjoittelun voi aloittaa pelkillä mielikuvaharjoitteilla ja myöhemmin siirtyä todellisiin tilanteisiin. Harjoittelua kannattaa kehittää asteittain, esimerkiksi esityksiä pelkäävä pitää esitelmän alkuun ehkä vain perheenjäsenelleen, ja asteittain kasvattaa kuulijamääräänsä sekä esityksen mittaa.

Lue sosiaalisten tilanteiden pelon oireista.

Tärkeintä on saada alkuun positiivisia kokemuksia ja vasta kun tilanne ei enää tunnu ahdistavalta, voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Jos pidemmälle edetessä ahdistus palaa, siirrytään astetta taaksepäin helpompaan vaiheeseen ja yritetään uudelleen.

Jos pelkotilat vaikuttavat päivittäiseen elämään laskemalla toiminta- tai työkykyä, on hyvä kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen. Yleisimmin käytetty terapiamuoto on kognitiivinen psykoterapia. Terapiassa potilasta hoidetaan altistustekniikalla, jossa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin totutellaan, sekä kognitiivisen restrukturoinnin (muokkauksen) avulla, jossa pyritään vaikuttamaan potilaan tapaan ajatella ja kykyyn löytää tilanteisiin uusia vaihtoehtoisia ajattelumalleja ja näkökulmia. Terapia voidaan toteuttaa joko yksilö-, tai ryhmämuotoisena. Terapiasta hyötyy 60-80 % potilaista.

Esiintymiseen ja kanssakäymiseen liittyviä jännitysoireita voidaan lievittää betasalpaajilla (metoprololi). Varsinaiseen ahdistukseen tämä lääke ei vaikuta.

Akuutissa ja vaikeassa tilanteessa voidaan joskus joutua käyttämään bentsodiatsepiineja (esim. diatsepaami), jotka ovat keskushermostoon vaikuttavia psyykenlääkkeitä. Bentsodiatsepiinien käyttöä kuitenkin tulee rajoittaa, sillä niille kehittyy herkästi toleranssi (annoskokojen kasvu käytön myötä, kun pienemmät annokset eivät enää vaikuta), sekä vaikea riippuvuus. Bentsodiatsepiinejä ei tule käyttää päihdeongelmaisille. Näyttöä bentsodiatsepiinilääkityksen tehosta ei tällä indikaatiolla ole.

Lue lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelon aiheuttajista ja yleisyydestä.

Käyttökelpoisia lääkkeitä ovat aivojen välittäjäaineisiin, serotoniiniin, noradrenaliiniin ja dopamiiniin vaikuttavat lääkkeet (esimerkiksi sitalopraami, paroksetiini, venlafaksiini). Näiden ryhmien lääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta ja niitä voidaan käyttää pitkiäkin aikoja laaja-alaisten pelkotilojen hoidossa erityisesti, jos henkilö kärsii samanaikaisesta depressiosta. Antidepressiivistä lääkitystä tulee jatkaa 1 vuosi oireiden lievittyä.

Lähteet:

Isometsä E. Sosiaalisten tilanteiden pelko, Psykiatria, Duodecim Kustannus Oy 2017.

Koponen H. ym. Ahdistuneisuushäiriö, Lääkärin käsikirja, Duodecim Kustannus Oy 2016.

Julkaistu: 15.4.2018