Terve.fi

Skitsofrenia siirtymässä maalta kaupunkiin



Skitsofrenia siirtymässä maalta kaupunkiin

Uutispalvelu Duodecim
Teksti Sirpa Norri

Viitisensataa suomalaista sairastuu vuosittain skitsofreniaan. Kansanterveyslaitoksessa valmistumassa olevan tutkimuksen mukaan uusia sairastumistapauksia ilmaantuu edelleen korostuneesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Sairastuvuus on kuitenkin aikaisemmasta poiketen siirtymässä yhä enenevässä määrin maaseudulta kaupunkilaisväestöön.

- Yksi selitys sairastuvuuden kaupungistumiseen on sosiaalisten tekijöiden lisäksi infektioissa. Lähekkäin asuvat ihmiset altistuvat infektioille ja raskaana olevien naisten riski saada komplikaatioita lisääntyy. Tällöin lisääntyy myös lapsen riski saada keskushermostomuutoksia, jotka altistavat skitsofrenialle, professori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta kertoo.

Skitsofreniaa sairastaa nykyisin noin 50 000 suomalaista ja tauti on vahvasti perinnöllinen. Myös äidin raskaudenaikaiset sairaudet, synnytysvauriot sekä lapsen myöhempi kasvu ja kehitys voivat lisätä sairastumisriskiä skitsofreeniseen psykoosiin.

Skitsofrenia on yksi vakavimpia psyykkisiä sairauksia. Joka toinen potilas yrittää itsemurhaa ja joka kymmenes kuoleekin oman käden kautta. Vaikea taudin kuva, toistuvat pahenemisvaiheet, masennus ja toivottomuus lisäävät itsemurhariskiä. Jos sairastunut on hyvin koulutettu, hyvätuloinen ja älykäs, sopeutuminen sairauden tuomaan muutokseen on usein vaikeaa ja näin myös itsemurhariski kasvaa.

Itsemurhamäärät vakaasti korkealla

Lähes kaikki itsemurhan tehneet tai sitä yrittäneet skitsofreniapotilaat ovat olleet sairaalahoidossa. Jouko Lönnqvist viittaa toiseen valmistumassa olevaan tutkimukseen, jonka mukaan viisi ensimmäistä vuotta ensimmäisen sairaalajakson jälkeen ovat riskialtteinta aikaa. Tällöin skitsofreenikon itsemurhariski on 20-kertainen, jos kohta vielä kymmenen vuodenkin jälkeen riski on viisinkertainen.

- Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on laskenut 20 000 paikasta 6 000 paikkaan. Lähes puolet paikoista on skitsofreniapotilaiden käytössä. Hoitojakso on lyhentynyt keskimäärin kolmeksi viikoksi. 1990-luvun suuret yhteiskunnalliset muutokset eivät ole kuitenkaan heijastuneet skitsofreenikkojen kuolleisuuteen. Se on kaiken aikaa korkealla, muttei dramaattisesti muuttunut 20 vuodessa.

Vaikka sairaanhoitojärjestelmää on ajettu alas, se ei Jouko Lönnqvistin mukaan vielä näy potilaiden voinnissa. Itse asiassa skitsofreenikot saavat parempaa hoitoa kuin koskaan aikaisemmin, eivätkä kuolleisuusluvut ole lähteneet nousuun. Tähän asti säästöt onkin otettu lähinnä työntekijöiden selkänahasta.

Jouko Lönnqvist näkee tuoreissa tilastoissa kuitenkin jo myös varoittavia ennakkomerkkejä. – Tällä hetkellä alamme olla henkilökunnan kuormittamisessa jo niin tiukoilla, että se saattaa heijastua pian potilaiden hoidonkulkuun ja myös kuolleisuuteen.

Hoidon aloitus aikaistumassa

- Psykoosiin liittyvien haittojen vähentämiseksi tällä hetkellä yritetään intensiivisesti löytää menetelmiä, joilla voitaisiin havaita ajoissa korkean riskin henkilöt. Lievillä lääkeannoksilla heidän hoitonsa voitaisiin aloittaa ehkäisevästi jo ennen akuutin psykoosin puhkeamista, Jouko Lönnqvist sanoo.

Psykoosiriskissä olevien potilaiden löytäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa pelkkien oireiden perusteella, sillä hämmästyttävän moni ihminen kärsii jossakin elämänvaiheessa lievistä ja lyhytaikaisista psykoosia muistuttavista oireista.

Nykykäsityksen mukaan ehkäisyhoidon aloittamista pidetään harkittavana psykiatrisilla potilailla, joilla on jo perusoireita tai psykoosin kaltaisia oireita. Myös oireilevat, käytöshäiriöiset ja toimintakyvyltään heikentyneet lapset ja nuoret, joiden suvussa on ilmennyt psykooseja, antavat aiheen tarkempiin tutkimuksiin ja tukeen.

Copyright Duodecim 2003.

Julkaistu: 27.6.2006