Glaukoomaa sairastavia potilaita on Suomessa noin 80 000 ja vuosittain todetaan 2 500 uutta tapausta.
- Glaukooma on sairaus, jota ei voida ennaltaehkäistä eikä parantaa, joten sen varhainen havaitseminen ja hoito ovat erittäin tärkeitä, sanoo lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri Ulla Näpänkangas Coronaria Silmäklinikka Oy:stä.
- Koska silmänpainetauti on oireeton, vaatii sen toteaminen aina silmälääkärin tutkimuksen. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä, koska osalla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaali.
Edetessään glaukooma aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia näköhermon päähän ja näkökenttään, useimmiten hitaasti, vuosien kuluessa. Pienellä osalla potilaista tauti voi kuitenkin edetä nopeasti. Näkökenttäpuutokset laajenevat yleensä kaventaen näkökenttää reunoilta alkaen niin, että lopuksi jäljelle jää tunnelinäkö. Vaikeat glaukoomavauriot ovat este ajokortin uusimiselle. Keskeinen, tarkka näkö säilyy glaukoomassa pitkään moitteettomana.
Silmänpainetaudin riski kasvaa iän lisääntyessä. Lisäksi kohonnut silmänpaine, mykiön hilseily ja lähisukulaisilla todettu glaukooma ovat merkittäviä riskitekijöitä. Pitkäaikainen kortisonisilmätippojen käyttö ja silmävammat voivat myös aiheuttaa glaukooman. Säännöllisiä silmälääkärin tarkastuksia suositellaan kaikille suomalaisille. Ensimmäinen tutkimus tulisi tehdä viimeistään silloin, kun ikänäkö aiheuttaa lukulasien tarpeen. Riskiryhmässä olevien potilaiden kannattaisi aloittaa säännölliset silmälääkärikontrollit jo alle 40-vuotiaana.
Glaukoomapotilaat hoitotakuun piirissä
Mikäli glaukooma todetaan, sitä hoidetaan silmänpainetta alentavilla lääkkeillä tai leikkauksilla. Silmänpaineen alentaminen estää useimmilla potilailla näköhermon ja näkökentän vaurioiden kehittymisen ja näkövamman. Osalla potilaista muutokset etenevät hoidosta huolimatta. Hoitoa ja seurantaa jatketaan koko eliniän ajan.
- Glaukooma on pitkäaikaissairaus, joka vaatii silmälääkärin toteuttamaa tarkkaa seurantaa. Onneksi Suomessa glaukooman kiireetön hoito kuuluu hoitotakuun piiriin ja on siten kaikkien potilaiden ulottuvilla, Näpänkangas toteaa. Kontrollien järjestämisestä kannattaa tiedustella oman alueen terveyskeskuksesta tai sairaalasta. Jos oma sairaala ei pysty järjestämään hoitoa määräajassa, sen on järjestettävä hoitomahdollisuus muualla, toisessa kunnassa tai yksityisessä terveydenhuollossa. Potilas maksaa tästä saman maksun kuin omassa sairaalassa.
Käypä hoito suosituksen mukaiseen glaukooman seurantaan kuuluu lääkärikäyntien lisäksi säännöllisin väliajoin toteutettavia silmänpohjakuvaus ja näkökenttätutkimuksia. Käypä Hoito suosituksen hyvä seurannan taso merkitsee näkökenttätutkimusta ja kuvausta 1-2 vuoden välein. Jokaiselle potilaalle laaditaan tutkimustulosten perusteella yksilöllinen seuranta ja hoitosuunnitelma.
